Kirjaaminen Niemikotisäätiöllä -blogisarjassa kirjaamisasiantuntija Niina Sahlberg pohtii ja perkaa kirjaamista Niemikotisäätiön palveluissa ja kansallisissa muutostuulissa. Kansa-koulu -hankkeen kirjaamisvalmennus antoi hyvät eväät kirjaamiskäytänteiden tarkasteluun ja opetti paljon uutta.
Niemikotisäätiö ei ole jäänyt kasan alimmaiseksi yhteiskunnan digitalisoitumisen ja teknologisten innovaatioiden vyöryessä ympärillämme. Päinvastoin pyrimme olemaan eturintamassa hyödyntämässä uusia mahdollisuuksia tarjotaksemme entistä parempia palveluita. Yksi keskeinen kehitysaskel tässä matkassa tulee olemaan sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon liittyminen osana muutakin sosiaalihuoltoa.
Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto (huh mikä nimi) on osa Kanta-palveluja. Olet ehkä jo tutustunut Kanta-palveluihin terveydenhuollossa, jossa ne ovat olleet jo pidemmän aikaa käytössä. OmaKanta on valtakunnallinen verkkopalvelu, josta näet omat terveystietosi vuorokauden ympäri. Vähitellen myös sosiaalipalvelujen asiakastiedot alkavat näkyä OmaKannassa, kun niitä kirjataan sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Toteutuakseen tämä vaatii kaikenlaista taustatouhua ja Kanta-yhteensopivan asiakastietojärjestelmän. Tätä Niemikotisäätiölläkin on puuhattu jo hyvä tovi.
Aloitimme kehitystyön yksikkökierroksella, jossa yhdessä henkilökunnan ja palvelunkäyttäjien kanssa pohdimme nykyisiä kirjaamiskäytäntöjä. Mitä me Niemikotisäätiöllä siis kirjaamme? Kirjaaminen on lakisääteistä ja se on erottamaton osa sote-alan työtä. Niemikotisäätiöllä kirjaamme asiakastyötä eli sitä, mitä teemme palvelunkäyttäjiemme kanssa. Kirjaamme ylös perustietoja ja sovittuja asioita sekä arjen havaintoja. Kirjaamme lääkityksistä ja kuntoutumissuunnitelmista, retkistä ja keskusteluista. Kirjaukset ovat tiivistyksiä olennaisista vointiin ja toimintakykyyn vaikuttavista asioista. Esimerkiksi keskustelujen sisältöjä emme sanatarkkaan kirjaa. Pidemmällä aikavälillä kirjauksista näkee, miten palvelunkäyttäjän elämä etenee. On hyvä muistaa, että kirjaukset ovat vain pieni ikkuna ihmisen elämään. Suurin osa elämästä jää kirjaamisen ulkopuolelle.
Minulle – joka olen saapunut alalle vasta tietojärjestelmien jälkeen – on jopa pöyristyttävää ajatella, että ennen kaikki asiat olivat vain ohjaajan päässä tai muistivihoissa. Henkilökunnan vaihtuessa suuri määrä tietoa katosi. Kanta-palveluiden avulla tietoja voidaan jakaa turvallisesti ja luotettavasti tulevaisuudessa myös eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken. Tämä mahdollistaa kokonaisvaltaisemman näkemyksen palvelunkäyttäjän tilanteesta ja tarpeista, mikä puolestaan johtaa parempaan ja yhtenäisempään palveluun. Tähän on vielä matkaa, mutta kehitystyössä on hyvä pitää katsetta myös tulevaisuudessa.
Vaikka Kantaan kirjaaminen tarjoaa lukuisia etuja, on myös tärkeää tunnistaa sen haasteet ja rajoitukset. Esimerkiksi tietoturva ja yksityisyydensuoja ovat ensisijaisen tärkeitä näkökohtia, jotka on huomioitava tarkasti. Näistä käsittelen tarkemmin toisessa osassa. Lisäksi kaikkien ammattilaisten on saatava riittävä koulutus ja tuki järjestelmien käyttöön, jotta niiden potentiaali voidaan täysin hyödyntää.
Kokonaisuudessaan kirjaamisen kehittäminen ja Kanta-palvelut ovat olennainen osa koko sosiaalihuollon kehitystä kohti yhdenmukaisempaa ja nykyaikaista palvelukokonaisuutta.
