Planetaarinen näkökulma on tapa tarkastella ihmistä ja häntä ympäröivää luontoa syvästi ja voimakkaasti toisiinsa vaikuttavana kokonaisuutena. Luonto tuottaa meille positiivisia vaikutuksia, esimerkiksi reippaan kävelylenkin jälkeen huolia on yleensä paljon vähemmän kuin sitä ennen. Luontoa kohtaavat uhat ja ongelmat vaikututtavat paljon myös ihmiseen. Terveellinen ja hyvinvoiva luonto ympärillä vaikuttaa monin tavoin hyvinvointiimme.
Luontoa uhkaavat monenlaiset ongelmat, kuten luonto- ja lajistokato, nopeasti tapahtuvat kiihtyvät sukupuuttoaallot, ilmastonmuutoskehitys ja fossiilisten luonnonvarojen ylikulutus. Ihminen ei ole suojassa näiden vaikutuksilta, vaan ne koetaan pikkuhiljaa myös ihmisen terveydessä tai mielekkyydessä. Esimerkiksi maailmanlaajuinen osin selittämättömiä ja monia muuttujia sisältävä pölyttäjäkato voi vaikuttaa suoraan ravitsemukseemme sitä kautta, että iso osa ravintokasveista on hyönteispölytteisiä. Jos mehiläisten ja muiden hyönteisten pölytyspalvelu jää tapahtumatta, kasvista ei saada satoa. Tämä on hyvä esimerkki luonnon ja ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin kytkeytymisessä toisiinsa.
Kaupungistuminen on esimerkki siitä, miten ihminen muokkaa ympäristöään. On kuitenkin havaittu, että kaupungeissa asuvien ihmisten hyvinvointi paranee, kun kaupunkeihin jätetään tai rakennetaan luontosaarekkeita. Tämä on esimerkki siitä, kuinka ihminen ei voi sulkea luontoyhteyttä tai luontoympäristöä pois kaupungeista ilman että vointi huononee. Maaperän, vesistöjen, eläinten ja kasvien hyvinvointi turvaa myös ihmisen hyvinvointia.
Korona-ajasta opittiin se, että turvallisuuden tunteeseen tukeutuminen ei aina riitä. Isoja maailmanlaajuisia muutoksia tulee tapahtumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Nykyään mielletäänkin jo, että maapallolla ja sitä koskevalla toiminnalla on tietynlaiset rajat, joita kutsutaan planetaariseksi kantokyvyksi. Tähän voidaan ajatella holistisesti kuuluvan ihmistoiminta sekä muu luonnon toiminta.
Tähän tarkastelutapaan liittyy usein käsityksiä siitä minkä verran ihmisiä mahtuu maapallolle niin että kaikille pystytään turvaamaan riittävä ravitsemus ja elinolot niin, että myös muut luonnon populaatiot pystyvät elämään ympäristöissään. Meidän on pystyttävä turvaamaan ihmiselämän lisäksi myös muun luonnon arvokasta elintilaa ja ympäristöä. Elinvoimainen luonto on omalle hyvinvoinnillemme välttämätöntä.
Tärkeä rooli planetaarisen tarkastelun näkökulmasta on ravitsemuksella. Noin 25–30 % ilmastonmuutosta aiheuttavista kasvihuonepäästöistä syntyy ruoantuotannosta. Siirtyminen kasvisvoittoisempaan ruokaan voi vaikuttaa tervehdyttävästi meidän terveyteemme, mutta se on myös tapa suojella luontoa ja ympäristöä. Tällöin korvataan osa lihatuotteista palkokasveilla (herne, härkäpapu, papu, soijapapu) ja muilla kasviksilla ja kalalla. Naudan- ja sianlihan korvaaminen esimerkiksi siipikarjan lihalla on ympäristöä säästävä valinta.
Myös omaa kulutuskäyttäytymistä voi tarkastella; voit pohtia ostatko liikaa tavaraa, jolla on hyvin lyhyt käyttöikä tai jota et oikeastaan tarvitse, tai jääkö sinulla esimerkiksi paljon hävikkiä ruoka-aineista. Ei ole kovin montaa vuosikymmentä taaksepäin, kun valikoimat kaupoissa olivat hyvin paljon vaatimattomampia. Nykyään kaikkea on silmänkantamattomiin ja on vaikea tehdä päätöksiä kaiken tavarapaljouden keskellä. Vähemmälläkin selvittäisiin ilman että monikaan jäisi mitään vaille kulutuksessaan.
Liikkuminen ja asuminen tuottavat myös vaikutuksia ympäristöön. Monet ovat alkaneet tehdä osan työmatkoistaan polkupyörällä tai kävellen. Ihminen tarvitseekin viikossa noin 2,5 tuntia liikuntaa, joka on hyvä tehdä vaikka juuri kävellen tai polkupyörällä arkiliikunnan muodossa.
Luonnossa liikkuminen tuottaa positiivisia terveysvaikutuksia, mutta luonnosta saa myös kerättyä terveellisiä marjoja ja sieniä sekä villiyrttejä. Luonnossa liikkuminen alentaa verenpainetta, tuottaa mielihyvää ja lisää kuntoa ja on täysin ilmaista.
Kirjoittaja, Anna Ali-Mattila, kuuluu Niemikotisäätiön ympäristötyöryhmään, jossa ideoidaan aktiivisesti erilaisia teemoja hyvinvointimme ja ympäristön toipumisen edistämiseksi.
Ympäristövuosikellossamme on käynnissä muoviton maaliskuu, jolloin keskitymme muovin lajitteluun ja vaihtoehtoihin.
