Emma Heikkinen ja Pasi Tuominiemi kertovat Valtti Valmennuksesta
Valtti Valmennus on viime aikoina muuttunut työtoimintapaikasta yksiköksi, jonne tullaan tällä hetkellä valmentautumaan työelämää tai opintoja varten. Myös alihankintana tehtäviä töitä on yhä tarjolla, mutta niiden tarkoitus on muuttunut tavoitteellisemmaksi. Niiden tekeminen antaa valmennettavalle mahdollisuuden oman työkunnon arviointiin.
Jokaisella kävijällä on oma valmentaja tai valmentajapari, jonka kanssa valmennettava työstää omaa tilannettaan. Yhdessä etsitään ratkaisuja kunkin tarpeisiin.
Yksilöllistä yksilövalmennusta
Joku miettii työpaikkaa, jollekin sellainen ei ole vielä oikea-aikaista, jollekulle opinnot on mieluisin reitti, joku haluaa kokeilla työtä vähäsen ja tuetusti, jollekulle kotoa lähteminen on kantona kaskessa, joku toivoo tukea nimenomaan työnhakuvalmiuksiin tai sosiaalisen vuorovaikutuksen harjoitteluun. Voi olla niinkin, että asia selviää vasta valmennuksen aikana.
Valmennettavan tarpeet ja toiveet määrittelevät valmennuksen mallin ja suunnan. Valmennettavia tuetaan mm. työkokeiluun, osa-aikaiseen työhön, palkkatuettuun työhön, opiskelemaan pääsyssä, opiskeluissa valmistumisessa tai vaikkapa vapaaehtoistyön etsimisessä. Ja ennen kuin noihin vaiheisiin on päästy, on monen kanssa kartoitettu uravaihtoehtoja ja esimerkiksi hahmotettu mind mapin avulla osaamisia ja vahvuuksia.
Mutta ennen kaikkea on juteltu esteistä eteenpäin pääsyn tiellä. Työhaun on hyvä olla ihmisen oma juttu, niin että siihen on itse valmis. Sen takia edetään mielellään hitaasti. Tämä on myös palvelumme valttikortti: pystytään olemaan yksilöllisiä ja joustavia, sekä aina ihmisen puolella. Tuki ei myöskään pääty työn saantiin tai opiskeluun siirtymiseen. Sitä jatketaan tarpeen mukaan.
Tärkeää tietoa kurssien kautta
Yksilövalmennuksen ohella ja tueksi Valtti Valmennuksessa järjestetään säännöllisesti työvalmennuskursseja, joilla käydään läpi työelämään ja sinne pyrkimiseen liittyvää tietopuolista asiaa. Tärkeää on oppia vaikkapa ymmärtämään monipolvista palvelujärjestelmää, kuten palkkatulon vaikutusta tukiin ja etuuksiin, sillä asteittaisessa siirtymisessä työelämään on omat ehtonsa.
Lisäksi kurssi tarjoaa mahdollisuuden vertaiskokemukseen ja ajatustenvaihtoon, samoin kuin toinen Valtti Valmennuksessa järjestettävä kurssi: terveyttä ja hyvinvointia työstävä Hyvinvoinnin ABC.
On pystytty myös sopeutumaan mielenkiintoiseksi käyneeseen aikaan: valmennus hoituu näppärästi myös Teamsilla. Muutenkin digiosaaminen on lisääntynyt, ja sen hyödyt on tunnistettu.
Tuettua keikkatyötä
Polut työelämään voivat olla moninaiset, samoin kuin tuen tarpeet erilaiset. Olemme kehittäneet jo päättyneen Metropolia amk:n ja Eskot ry:n yhteisen Puuttuva pala -hankkeen avustuksella meille oman tuetun keikkatyön mallin, joka soveltuu monelle ensivaiheeksi työelämään siirtymiseen.
Olemme pilotoineet mallia vasta yhden työnantajan kanssa, ja tulokset ovat olleet mukavia. Työtä on käynyt tekemässä kaikkiaan viisi palvelunkäyttäjää, ja tänä vuonna ajatuksena on saada useita yhteistyökumppaneita tarjoamaan työtilaisuuksia valmennettavillemme.
Tuettu keikkatyö tarjoaa mahdollisuuden työn tekemiseen oikeassa työympäristössä oikealla palkalla. Työtehtävät suunnitellaan yhdessä työnantajan kanssa, ja työvalmentaja toimii keikkalaisen tarpeiden mukaisesti työpaikalla tukijana.
Valtti Valmennuksessa ajatellaan, että työ oikealla työpaikalla tuetusti ja turvallisesti tuottaisi tärkeitä onnistumisen kokemuksia, itsetunnon lisääntymistä ja uskoa omiin mahdollisuuksiin.
Kun on saanut pään auki, oikeassa työelämässä saadut kokemukset voivat rohkaista kokeilemaan muutakin työtä. Ja saattaa käydä niinkin, että sopivan tekijän löytyessä työnantaja tarjoaa keikkatyön jatkoksi vakituista työsuhdetta.
Sami kertoo tuetusta keikkatyöstään:
”Työ tekee hyvää sielulle
ja kropalle”
Sami, olet ollut Valtti Valmennuksen tuetuilla työkeikoilla. Minkälaisissa hommissa?
– Toimisto- ja varastosiivousta yrityksessä. Mukana oli täältä tukemassa ohjaaja Sini, joka esitteli työtilat ja työtavat ja oli henkisenä tukena. Oli katsomassa että saatiin homma alkuun.
– Tuen kanssa homma lähti hyvin liikkeelle. Oli paljon kysymyksiä ennen keikkaa: työn laadusta, omasta jaksamisesta, paljon muitakin kysymyksiä. Mutta kaikki on sujunut hyvin, on ollut tosi positiivinen kokemus. Nykyisin kaikki sujuu kuin rasvattu. Me pystytään työparini kanssa hoitamaan homma keskenämme. Yhteyden ohjaajaan saa, jos tulee tarvetta.
– Nyt ei ole ollut siivouksia, kun siellä ollaan menty etätöihin. Toivottavasti saadaan hommat takaisin, ja olisi vaikka keikkoja useamminkin kuin kerran kuussa.
Onko jotain muunlaisia hommia, mistä olet kiinnostunut?
– Mä olen kiinnostunut myös keittiöhommista, voisin toimia esimerkiksi kylmäkkönä: tehdä salaatteja, tiskata ja siivota. Mutta siivous on se, mikä tuntuu hyvälle tehdä.
– Toiveena olisi tulevaisuudessa, että saisi itseään kuntoutettua ja pääsisi tavallisiin töihin joskus. Aluksi osa-aikaisesti ja vaikka miksei myöhemmin myös kokopäiväisesti. Tällä hetkellä 3—4 tuntia päivässä olisi ihan sopiva.
Millaista hyötyä sinulle on ollut työkeikoista?
– Mulle työn tekeminen on tärkeä asia, varsinkin kun on sairaus päällä. On tärkeä tehdä työtä, se pitää yllä positiivista oloa. Samalla se on sosiaalista toimintaa, näkee ihmisiä. Kun on kotona pitempään, tulee höperöksi. Työ tekee hyvää sielulle ja kropalle.
Onko jokin koulutus käynyt mielessä?
– Ohjaaja Sinin kanssa ollaan puhuttu siivouskurssituksesta. Jos vaikka semmosen kävisin Diakoniaopistossa.
Työvalmennuksessa ollut Eija kertoo valmentajansa Pasin kanssa kuulumisiaan:
”Kyllä se oli jo varmaa, että olisi ihan kiva lähteä töihin”
Eija, olet henkilökohtaisena avustajana nyt – minkälaista työ on?
– Teen kaikkea mitä avustajan hommiin kuuluu. Työnkuva on oikeastaan rajaton; käyn kaupassa, siivoan ja suihkuttelen, vien uimahalliin ja vähän sitä sun tätä. Mitä vaan asiakas keksii. Tällä hetkellä minulla on kaksi asiakasta. Olen tykännyt, työ tuntuu oikein mukavalta.
Pasi, olet valmentanut Eijaa, onko yhteytenne jatkunut Eijan nyt työssä ollessa?
– Ollaan pidetty yhteyttä, ja valmennussuhde on olemassa edelleen. Olen ollut tukena eri elämäntilanteissa ja työelämässä. Syksyn 2020 työvalmennuskurssilta alkanut yhteinen taival jatkuu yhä.
Auttaako valmennus työssä?
Eija: – Ei varsinaisesti työssä, mutta työnhakemisessa kyllä paljon. Pasilla on taidot hallussa. Minulla ei ollut kokemusta työnhausta monelta vuodelta pitkän vakituisen työsuhteen jälkeen.
Pasi: – Sinullahan oli jo ajatus palaamisesta työelämään, vaikka et ollut vielä kauhean varma. Sait kumminkin asian mielessäsi käännettyä niin, että mitäpäs jos lähtisi kokeilemaan. Koska kirjoittaminen tuntui hankalalta, työhakemus tehtiin yhdessä. Haastattelin sinua ja puhumalla osasit kertoa vahvuutesi ja mitä olit tehnyt työelämässä. Kirjoittelin asiat paperille, tarkistettiin ne yhdessä ja siirrettiin työhakemukseen. Toimin ikäänkuin sihteerinä. Tärkeää oli se, että Eija oli itse aktiivinen, hänellä oli halu tehdä töitä ja hän itse haki, kävi työhaastatteluissa ja kävi katsomassa paikkoja. Työvalmentaja ei pysty tekemään kenenkään puolesta mitään; voin olla vain tukena ja tsempata taustalla.
Eija: – Loppujen lopuksi meni aika hyvin. Kyllä se oli jo varmaa, että olisi ihan kiva lähteä töihin.
Minkälaisia suunnitelmia sinulla on tulevan suhteen?
Eija: – Teen nyt ainakin jonkun aikaa tätä henkilökohtaisen avustajan työtä. Jossain vaiheessa voisi olla kiva tehdä osa-aikaisen kotihoitajan työtä jossain mukavassa paikassa.
Pasi: – Meillähän on ollut pitkä taival, ollaan oltu paljon tekemisissä ja on ollut välillä vuoristorataakin, korona-aikaa ja kotosalla oloa. Meidän työtoiminnassa voi käydä hakemassa vauhtia ja arvioimassa omaa työkuntoa, kuten jo kerran kävitkin.
Eija: – Kyllä, sekin oli ihan tarpeellista.
