Kokemusasiantuntijana haluaisin tuoda esille omaa kokemustani mielenterveyskuntoutujana. Haluan antaa esimerkin toipumismahdollisuudesta mutta ennen kaikkea haluaisin käyttää kokemuksiani opettavana pohjana sille, millainen hoitojärjestelmämme on ja mitä sen kanssa selviytyminen nykyään vaatii. Haluan tuoda esille, miten asioita voisi parantaa. Haluan myös, ettei kokemusasiantuntijuuteni pohjalla olisi vain omat kokemukseni mutta kuulemani ja näkemäni kokemukset muilta. Me emme kukaan elä tyhjiössä, vaan kaikki koemme tämän järjestelmän yhdessä erilaisilla ja samoilla tavoilla. Haluan oppia niin monelta kanssakulkijalta kuin vain mahdollista ja auttaa tuomaan muiden ääniä esille omani rinnalla. 

Olen jo alkanut osallistumaan nuorille mielenterveyskuntoutujille suunnattuun Kukkuu-projektiin, jonka päätarkoitus on eliminoida mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa. Haluan olla mukana ja antaa omaan kokemukseeni pohjaavan panoksen julkisessa mielenterveyskeskustelussa tällä mutta myös muilla tapaa. Haluan tuoda esille mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten ääntä, sillä se on erityisen helppo hiljentää. Vaikeutemme tulla kuulluksi yhteiskunnan tasolla on syvä, koska vammaisuuden ja syrjäytyneisyyden vahva korrelaatio mielenterveysongelmien kanssa asettaa heidät sosiaalisesta statukseltaan altavastaajiksi ja protestoimisen kyvyiltään muita ihmisiä heikompaan asemaan. 

Myös yksilöllisen arjen tasolla mielenterveyskuntoutujat kärsivät ennakkoluuloista johtuvasta uskottavuuden puutteesta, ja esimerkiksi monesti hoitotahojen puolesta meidän kokemiamme ongelmia sekä mielenterveyden että fyysisen terveyden puolella usein vähätellään kuviteltuina tai liioteltuina. Ne sivuutetaan kiireessä usein ja helposti. Haluan silti ja aivan erityisesti tuoda esille ne lukemattomat terveydenhuollon työntekijät, jotka ovat kohdelleet minua syvän empatian kautta ja menneet velvollisuutta edemmäksi minua auttaakseen, mikä on johtanut minut ainakin omasta puolestani näkemään ongelman koulutuksen ja resurssien puutteesta johtuvana. Tästä johtuen terveydenhuollon nyt jo varsinaista sankarintyötä tekevillä hoidon työntekijöillä on selkeitä vaikeuksia tehdä työtään eettisesti. Hoidon puolen ohella sivusta paljon nähden ja lukuja laskien on myös selvää, että sosiaalipuoli on äärimmilleen ylityöllistettyä jättäen monia jopa hyvin perustavia tarpeita täyttymättä kuntoutujilla, puhumattakaan työntekijöiden omasta jaksamisesta.

Näen että mielenterveyskuntoutujien hiljennetty ääni on yhä enemmän meidän kaikkien yhteinen ongelmamme. Haluan tehdä osani sen helpottamiseksi tietenkin pääasiassa siitä suoraan kärsivien mutta myös yhteiskunnan yleisen hyvinvoinnin vuoksi.

Vielä yksittäisenä erityisasiana haluaisin tuoda enemmän näkyville traumojen yleisyyttä ja niihin tarvittavan avun puutetta. Itse sain oman avun etsinnän yhteydessä huomata, että traumapäteviä terapeutteja ei ole läheskään niin paljon, kuin heille olisi tarvetta. Terapiaryhmissä olen myös kuullut ihmisten tuovan esille traumaattisia kokemuksia, joihin he eivät ole edes osanneet hakea apua ja uskonkin, että saatamme nyt istua hyvinkin suuren traumavuoren päällä siitä juurikaan tietämättämme. Näen tärkeäksi tuoda sen näkyväksi, jotta voisimme alkaa sitä purkaa. Toiveenani on myös, että traumaani tarpeeksi käsiteltyäni kykenen tarjoamaan vertaistyyppistä tukea samanlaisia asioita kokeneille jollain tavalla.

Muunlaisen auttamisen puolesta olen ollut myös mukana hakemassa rahoitusta matalan kynnyksen kohtaamispaikalle ja ollut alustavalla tasolla puheissa mahdollisesti kyseisessä paikassa työskentelyyn, jos rahoitus järjestyy. Mikäli näin ei käy, toivoisin silti voivani auttaa muiden kuntoutuksen ohjaamisessa ja tukemisessa toiminnanvetäjänä. Henkilökohtaisen tuen antamisen puolella olen SPR:n ystävätoiminnassa ja koen myös tällaisen työn mielekkääksi ja tarpeelliseksi osaksi työtäni kokemusasiantuntijana ja ihmisenä ihmisten keskellä. Siitä huolimatta koen, ettei mikään tällainen työ ole täysin mielekästä ilman laajaa yleistä yhteiskunnallista muutosta ja siksi olenkin painottanut tätä siinä, mihin haluan kokemuksiani soveltaa.

Kiitos.