Olen Heikki, viisikymppinen  skitsofreenikko ja minulla on ongelmia painon ja fyysisen kunnon kanssa. Moni muukin meistä mielenterveyskuntoutujista on ylipainoinen ja huonokuntoinen, ainakin jotain sellaista olen havainnut ympäristössäni. Ongelmia minulla on myös korkean kolesterolin kanssa, joka tosin on viimeaikoina pysynyt lääkityksellä hallinnassa.

Liikunnan lisääminen olisi minulle tärkeää edellä mainitsemieni ongelmien, mutta myös diabetes diagnoosin ehkäisemiseksi. Tarvitsen siis elämän muutoksen, jonka avulla saan kehoni siihen kuntoon että vääristä elämäntavoista johtuvat lähitulevaisuudessa orastavat sairaudet saadaan ehkäistyä. Niemikotisäätiön Haagan toimintatalon painonhallintaryhmä on antanut minulle tukea ja tietoa terveistä elämäntavoista ja nyt olen siinä vaiheessa, että minulla on mahdollisuus ryhtyä soveltamaan saamaani tietoa arjessa.

Hyvä fyysinen kunto perustuu kyllä osaltaan liikunta-aktiviteetteihin, mutta vielä tärkeämpää terveen aineenvaihdunnan saavuttamiseksi on oikea ruokavalio. Koska tavoittelen pysyvää muutosta, ei minulle riitä dieetti, vaan tarvitsen elämäntapamuutoksen, johon sisältyy terveellinen ruoka oikeassa syklissä nautittuna ja myös riittävä määrä liikuntaa. Päivärytmi ja unirytmi auttavat osaltaan pysymään kunnossa myös psyykkisesti. Liikuntakin vaikuttaa kehoon mielen virkeyttä ja fyysistä kuntoa parantavalla tavalla.

Kuinka paljon sitten tulisi liikkua, että tulokset alkaisivat näkyä ? Itse olen saanut ohjeistuksen, jonka mukaan päivittäin toistuvan liikunnan tulisi olla yhtäjaksoista vähintään tunti kerrallaan. Mielummin kuitenkin kaksi tuntia jos kyse on kevyemmästä liikunnasta, kuten kävelystä. Hengästyminen on terveellistä ja se vaikuttaa tehokkaasti aineenvaihduntaan.

Mielenterveyden keskusliitto jäsenyhdistyksineen on alkanut kehittämään liikuntamuotoja myös kaikkein vähiten liikkuville. Viikoittain MTKL aktivoi  1500 – 2000 ihmistä liikkumaan eri puolilla Suomea. Tavoitteena on lisätä mielenterveysongelmia kokevien ihmisten omaehtoista liikkumista ja tarjota siihen erilaisia mahdollisuuksia ja liikuntalajeja. Liikuntatoimintaa suunnittelee liikuntatyöryhmä, jonka jäsenet ovat pääosin itse mielenterveysongelmia kokeneita ihmisiä. Näin jäsenistön toiveet tulevat esille jo suunnitteluvaiheessa. MTKL kouluttaa jäsenistöstään liikuntavastaavia eli liikunnan vertaisohjaajia. Liikuntavastaavat puolestaan ovat perustaneet paikallisiin mielenterveysyhdistyksiin liikuntaryhmiä, joiden kautta on saatu lisää ihmisiä liikunnan pariin.

Mielenterveysyhdistyksissä harrastetaankin monipuolisesti mm. vesijumppaa, uintia, kävelyä, salibandya ja muita pallolajeja, tanssia, hiihtoretkiä, joogaa, kuntosalilla käyntiä ja erilaisia jumppia. Yhdistysten säännöllisesti kokoontuvat liikuntaryhmät ovat myös hyvä paikka tavata toisia samanlaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja saada elämään uusia ihmissuhteita. Lisää tietoa Mielenterveyden keskusliiton liikuntapalveluista saat osoitteesta: https://www.mtkl.fi/toimintamme/lisaa-liikuntaa-arkeen/

Piirros syksyisestä maisemasta, puistosta, jossa etualalla jalkapallo.