Kiivaaseen tahtiin muuttuvassa työmaailmassa palveluiden jatkuva kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tehokkaiksi kehittämisen työkaluiksi Niemikotisäätiössä on havaittu hankkeiden lisäksi työntekijöidemme opiskelu ja niihin liittyvät opinnäytetyöt, joiden kautta saadaan päivitettyä tietoja, osaamista ja palvelukäytäntöjä. Valtti Valmennuksen vastaava ohjaaja, työvalmentaja Emma Heikkinen on tutkinut opinnäytetyötään varten palvelumuotoilun mahdollisuuksia palvelujemme kehittämisessä.
Palvelumuotoilu – mitä se on?
Niemikotisäätiölle tärkeä yhteiskehittäminen palvelunkäyttäjien ja sidosryhmien kanssa on keskeinen palvelumuotoilun työkalu. Palvelumuotoilun tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta liiketoiminta, strategia ja prosessit huomioiden. Palvelumuotoilussa hyödynnetään tutkittua tietoa ja käytännönläheisiä menetelmiä palveluiden parantamiseksi ja uusien palveluiden luomiseksi. Menetelminä käytetään mm. haastattelua, havainnointia ja työpajoja. Tavoitteena on aidosti ymmärtää asiakkaiden tarpeita ja kehittää palvelua vastaamaan näihin tarpeisiin.
Lähtökohdat
Niemikotisäätiön työvalmennuspalvelujen palvelunkäyttäjärakenteessa on havaittu viime vuosina muutos. Meillä on uusi, koko ajan kasvava asiakassegmentti: palvelunkäyttäjät, jotka saavat työttömyystukea ilman työnhakuvelvoitetta. Palvelumuotoiluprojektissa halusimme selvittää, miten voisimme parhaalla mahdollisella tavalla vastata heidän tarpeisiinsa ja toiveisiinsa palveluissamme sekä tukea heitä työllistymistavoitteissaan. Myös TE-uudistus on tuonut muutoksia työllisyyspalveluihin, mikä on nostanut keskiöön kolmannen sektorin mielenterveysosaajat mahdollisuuksineen. Niemikotisäätiön työtoiminnan väheneminen ja paine valmennustoiminnan lisäämiselle nostavat myös palvelumuotoilun tarvetta.
Kehittämistyön tavoitteet ja työkalut
Yksi keskeisiä tavoitteitamme on lisätä entisestään toimintamme vaikuttavuutta niin yksilön, organisaation kuin yhteiskunnankin tasolla. Asiakasymmärrystä parantamalla voimme räätälöidä työllistymistä tukevia palvelujamme mielenterveystoipujille. Asiakasymmärryksen lisääntyessä asiakastyytyväisyys kasvaa ja näin palvelunkäyttäjä voi saada työvalmennuksesta parhaan hyödyn.
Työkaluina projektissa käytettiin mm. teemahaastattelua, työpajoja, kehittäjätiimiä, benchmarkkausta sekä analyyseistä muodostuneita asiakasprofiileja ja palvelupolun kuvauksia. Osallistava kehittäminen, palvelujen saavutettavuus, yksilöllinen tuki, yhteistyö ja verkostoituminen sekä jatkuva palautteen kerääminen ja palvelujen parantaminen ovat keskeisiä palvelujen kehittämistä ohjaavia periaatteita.
Kehittämistiimiin kuului Valtti Valmennuksen työryhmä ja kokemusasiantuntijoita. Projektin aikana yhteiskehittämisen työpajoihin osallistui palvelunkäyttäjien lisäksi sidosryhmien edustajia. Niemikotisäätiön asumispalvelujen työntekijöiden lisäksi heitä oli mukana työllisyyspalveluista sekä muista työllistymistä edistävistä kolmannen sektorin palveluista ja yksityisiltä toimijoilta. Työpajoissa keräsimme paljon hyödyllistä tietoa, jota hyödynnämme palveluidemme suunnittelussa. Ilman kehittäjätiimin, työpajoihin osallistujien, haastateltavien ja benchmarkkauskohteiden yhteistyötä ja panosta emme pystyisi luomaan vaikuttavia palveluja!
Havaintoja
Palvelujen kipupisteiksi havaittiin mm. valmennukseen “jämähtäminen”, yritysyhteistyön nihkeys, palvelupolun epäselvyys ja työelämään liittyvät yleiset haasteet. Henkilökohtaisina kipupisteinä koettiin tuen tarpeen tunnistamisen vaikeus, motivaation hauraus, odotusten ristiriitaisuus ja sosiaalisen verkoston vähyys mitkä luonnollisesti vaikeuttavat valmennuksen pitkäjänteistä onnistumista.
Mahdollisuuksia nähtiin myös paljon: verkostot kehittyvät mm. täsmätyökykyisten rekrytapahtuman avulla, työllisyyspalvelujen siirtyminen kunnille ja Niemikotisäätiö organisaationa osaamismerkkeineen. Palvelujen pitkäjänteisyys, jatkuvuus ja joustavuus koettiin luottamusta nostavina tekjöinä. Tuen tärkeässä ensimmäisen askeleen ottamisessa mahdollistaa palvelujen saavutettavuus matalalla kynnyksellä. Valmennuspalvelujen markkinointi, kokemusasiantuntijoiden mukanaolo, tiivis yhteistyö työllisyyspalvelujen ja verkostojen kanssa koettiin myös tärkeiksi palvelun onnistumisen tekijöiksi.
Johtopäätöksiä
Työvalmennuspalvelujen kehittämisessä tulee keskittyä asiakkaiden osallisuuden edistämiseen, työkykykokemuksen parantamiseen ja positiivisen minäkuvan vahvistamiseen. Myös muiden työllistymisen esteiden poistaminen vahvistaa palvelunkäyttäjän toivoa ja näin myös työvalmennuksen vaikuttavuutta.
Kiitos tärkeästä kehittämistyöstä Emma ja koko työryhmä!
Lähde
Emma Heikkinen, vastaava ohjaaja, työvalmentaja:
Mielenterveystoipujille räätälöityjen työ- ja opintovalmennuspalvelujen kehittäminen palvelumuotoilemalla – Ehdotus uudesta palvelumallista
Opinnäytetyö, LAB-ammattikorkeakoulu (YAMK), valmistuu syksyn 2025 aikana
