Osaamista, asennetta ja arvoa: Helsingin Seniorisäätiö näyttää mallia osatyökykyisten työllistämisessä

Tämä ei ole hanke – tämä on nyt arkea.

TEOS-hankkeesta pysyviin käytäntöihin

TEOS-hankkeessa (Työtä, tekijöitä ja osaamista ikääntyneiden palveluihin) kehitettiin yhteistyössä hoiva-alan ja työllistymisen tuen organisaatioiden kanssa uusia keinoja vastata hoiva-alan työvoimapulaan. Tuloksena syntyi matalan kynnyksen keikkatyötehtäviä, joita toteutettiin Keikkaamo-alustan kautta esimerkiksi Helsingin Seniorisäätiön Antinkodissa. Valtti Valmennuksen palvelunkäyttäjät tekivät Keikkaamon kautta keikkavuoroja ikäihmisten parissa osallistuen erilaisiin aktiviteetteihin, kuten peleihin, tansseihin ja muuhun vuorovaikutteiseen toimintaan. Parhaimmillaan tällainen lyhytkestoinenkin työ voi avata ovia työelämään tai herättää kipinän hoiva-alan opinnoista.

Samaan aikaan Helsingin Seniorisäätiö budjetoi keikkatyöhön varoja myös tuleville vuosille, mikä on konkreettinen osoitus pitkäjänteisyydestä palvelusuunnittelussa.

Kun tehtävä on selkeä, tekijä loistaa

Keikkavuorojen lisäksi Helsingin Seniorisäätiö on työllistänyt tänä vuonna kolme Valtti Valmennuksen palvelunkäyttäjää erilaisiin määräaikaisiin ja osa-aikaisiin palkkatuettuihin työsuhteisiin.

• Marja aloitti pesulassa ja on lyhyessä ajassa kasvanut tiimin täysivaltaiseksi jäseneksi. Hänen työsopimuksensa on jatkettu toukokuun loppuun 2026. ”Työtaidot, oma-aloitteisuus ja viestintä – kaikki on mennyt eteenpäin. Aamun iloinen tervehdys on muodostunut pesulan tavaramerkiksi”, Laaksonen kertoo.
• Jarkko työskenteli kesällä lyhyemmän pätkän avustavissa keittiötyötehtävissä ennen siirtymistään muualle töihin.
• Ville aloittaa lokakuussa Pakilakodissa kuljetustehtävissä (roskat ja pyykit). Hänelle on räätälöity rooli, joka vapauttaa muiden aikaa varsinaiseen hoivatyöhön.

”Tärkeintä on, että löytyy se motivaatio tai asenne. Kun rajataan tehtävä, perehdytetään yhdessä ja työvalmentaja tukee, tekijästä tulee nopeasti korvaamaton ja asiat alkaa loksahdella. Työntekijä pääsee sisään työyhteisöön.”, Laaksonen sanoo.

Työvalmennus madaltaa kynnystä – molempiin suuntiin

Valtti Valmennuksen työvalmentaja huolehtii riittävästä tuesta tekijälle ja yhteydenpidosta työnantajaan.

”Esimerkiksi tehtävistä selviytymistä, kuormittumista ja psyykkistä oireilua on hyvä seurata työn edetessä. Yhteyttä pidetään tiiviisti, ja asioita otetaan puheeksi matalalla kynnyksellä. Näin ongelmat saadaan ehkäistyä”, kuvaa Pasi Tuominiemi.

Helsingin Seniorisäätiön kulttuuri tukee tätä: ovet ovat auki, asiat hoidetaan kasvokkain ja pelisäännöt ovat kaikille samat. Poissaoloista ilmoitetaan aina soittamalla, tehtäväsiirrot sovitaan yhdessä, ja jokainen on tervetullut kysymään.

Monimuotoisuus on meillä perusasetuksena.

Monimuotoisuus on jo arkea – osatyökykyiset sopivat siihen luontevasti

Helsingin Seniorisäätiössä työskentelee runsaasti eri kieli- ja kulttuuritaustaisia ammattilaisia.

”Jos pitäisimme kiinni vain yhdestä ’perinteisestä’ toimintamallista, toimintamme ei pyörisi. Monimuotoisuus on meillä perusasetuksena – osatyökykyiset sujahtavat siihen luontevasti”, sanoo Metsähonkala.

Arjen esihenkilötyö on ratkaisevaa: selkeä työnjako, toistuvat rutiinit ja ystävällinen suora puhe toimivat parhaiten. Työvalmentaja voi tukea sekä työntekijää että esihenkilöä esimerkiksi palautteen antamisessa.

Miksi myös ”kovan bisneksen” firmat hyötyisivät?

Metsähonkala toivoo, että esimerkki leviää – myös yksityiselle sektorille.

”Isoilla yrityksillä olisi varaa ja mahdollisuus. Se olisi inhimillinen teko, mutta myös liiketoimintaa tukeva ratkaisu: maine vahvistuu ja sitoutuminen kasvaa”, hän perustelee.

Osatyökykyisille räätälöidyt, rajatut tehtävät tuottavat nopeasti lisäarvoa. Vaikka tehtävään perehdyttäminen vie aluksi aikaa, asiantuntijat pääsevät ”pullonkaulan” poistumisen jälkeen keskittymään ydinosaamiseensa.

Reunaehdot muuttuvat – yhteistyö auttaa ylittämään kynnykset

Työmarkkinan ja etuusjärjestelmän muutokset vaikuttavat suoraan siihen, kuinka kannattavaa osa-aikatyö on yksilölle. Työttömyysturvan suojaosan poistuminen on tehnyt esimerkiksi lyhyiden keikkavuorojen tai osa-aikatyön tekemisen joillekin kannattamattomammaksi, vaikka se jossain elämäntilanteessa olisikin yksilölle sopivin työmuoto työelämään asteittain siirtymisessä.

Kun tehtävä on rajattu ja viestintä avointa,
tekijästä tulee nopeasti korvaamaton.

”Valmennuksessamme tämä näkyy siinä, että palvelunkäyttäjillämme eläkepäätös antaa enemmän turvaa kokeilla työtä – silloin uskalletaan tarttua eri tavalla mahdollisuuksiin, kun töitä voi tehdä itselleen sopivasti eläkkeensaajan tulorajat huomioiden. Seniorisäätiön kaltainen yhteistyökumppani ja työnantaja vastaa monen palvelunkäyttäjämme toiveita ja tarpeita ihanteellisesta työpaikasta”, kuvaa Emma Heikkinen.

Miten me teimme tämän – ja miten sinä/yrityksesi/yhteisönne voisi aloittaa

1. Aloita keikoista. Kokeile 2–4 tunnin vuoroja selkeissä tehtävissä (esim. pesula, keittiön tiskaus, siivouksen perusrutiinit, kuljetukset).
2. Räätälöi rooli. Kirjaa vastuut lyhyesti ja näkyvästi työpisteelle.
3. Sovi pelisäännöt. Poissaolojen ilmoittaminen, vuorojen vaihdot, tauot – yhteisesti ja kirjallisesti.
4. Pidä yhteys valmennukseen. Sovitaan tarkistuspuhelut ja matalan kynnyksen yhteyshenkilö.
5. Laajenna onnistumisista. Jatka sopimusta, laajenna tunteja tai opeta toinen tehtävä, kun perusrooli on hallussa.

”Hyvät käytännöt syntyvät arjessa – ei raportteihin. Siksi lähdimme kokeilusta ja jäimme siihen, mikä toimii”, Metsähonkala kiteyttää.

Faktat