Se on meidän työssämme ollut aina vahvasti läsnä. Arjessa. Myös kokemusasiantuntijatoiminnassa olen kokenut sen läsnäolon vahvasti. Mutta jos sitä pitäisi avata jotenkin, niin miten sitä kuvailisi, miten sen sanottaisi?
Ainakin sanoisin, että yhteisöllisyys on yhteistyötä ja innostusta vahvistavaa toimintaa. Sitä että kutsutaan mukaan, tutustutetaan ihmisiä ja jaetaan vaikuttamismahdollisuuksia. Kokemusasiantuntijatoiminnassa kokekahvilat (jotka nyt koronan myötä ovat olleet tauolla mutta toivottavasti pian taas voidaan aloittaa) ja kokemusasiantuntijoiden työnohjaukset ovat tällaisia tapahtumia. Ja kaikki ne ideat ja visiot, joita ihmiset toiminnan myötä keskenään synnyttävät ja jotka löytävät toteuttajansa samanhenkisyydestä ja yhteisistä kiinnostuksen kohteista.
Työ- ja ryhmätoiminnat ovat tällaisia yhteisöjä, missä ihmisillä on yhteinen tavoite ja päämäärä. Niissä kuulutaan samaan ”porukkaan”. Samoin asumisyksiköt koostuvat yhteisöistä, joissa tavoitteena on varmasti ainakin yhtenä isona osana viihtyisä ja turvallinen asuminen. Yhteisöissä on toimintatapoja, jotka lisäävät yhteenkuuluvuutta, kuten että kaikkia tervehditään ja että autetaan toisiamme. Parhaimmillaan vuorovaikutus on avointa.
Yhteisöllisyys on jotakin, johon on mahdollista osallistua haluamansa kokoisella panoksella. Kokemusasiantuntijakoulutuksessa kerromme aina, että koulutus ei velvoita ketään mihinkään. Sen voi käydä saadakseen lisää työkaluja omaan hyvinvointiin tai osallistua juuri tuon oman jaksamisensa ja kiinnostuksensa mukaan. Tarjoamme ainakin toimivan ja mukavan verkoston, mihin kuulua, jos haluaa ja niin paljon tai vähän kuin haluaa.
Yhteisöllisyyteen kuuluu aivan varmasti hyväksytyksi tulemisen kokemukset. Ja yhdessä tekeminen vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Sen syntymiseen vaikuttavat sellaiset asiat kuin tuttuus, luottamus ja välittäminen. Yhdessä viihtyminen ja motivaatio yhdessä tekemiseen ja olemiseen. Yhteisöllisyyden syntymiselle voi luoda otollisia olosuhteita, kuten auttaa ihmisiä innostumaan ja unelmoimaan. Yhteisöllisyys on sitoutumista arvoihin, päämääriin, ihmisiin ja paikkoihin. Riitta Birck; Pieni yhteisöllisyysopas, vinkkejä yhteisöllisyyden kehittämiseen
Yhteisöllisyys ei synny ulkoapäin annettuna. Yhteisössä voi olla myös negatiivisiksi koettuja ihmisiä. Negatiivisten kannanottojen taustalla ovat usein huonot kokemukset, joiden vuoksi luottamus on kadonnut eikä ihminen ole tullut kuulluksi. Kuitenkin jokainen mielipide on tärkeä.
Jos yhteisöllisyys halutaan juurruttaa arkeen, täytyy suunnitelma siitä, miten se tehdään, tehdä yhdessä niiden ihmisten kanssa, joita se koskee. Vastuutehtäviä keventävä tapa on se, että ne tehdään pareittain. Parityössä saa keskustelukumppanin ja vertaisinnostajan.
Esteetön yhteisöllisyys antaa jokaiselle mahdollisuuden olla yhteisön jäsen sellaisella tavalla kuin ihminen itse haluaa tai se on hänelle mahdollista. Kaikkien ei tarvitse olla aktiivisia vaikuttajia.
