Digihyvinvointia vai -pahoinvointia? Osa 4. Keinot hyvinvointiin

Mitä voi tehdä, jos digin käyttö on riistäytynyt hallinnasta tai se huolettaa? Onneksi nykyisiin digilaitteisiin on tullut paljon teknisiä apuohjelmia ja rajoituskeinoja, joilla voi tukea omaa ja perheen digihyvinvointia.

Ruutuaika ja sisällöt

Ruutuajalla tarkoitetaan vapaa-ajalla vietettyä aikaa digitaalisten laitteiden ja sisältöjen parissa. Kokonaisruutuajalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jonka yhteydessä on käytetty mitä tahansa näyttöruutua, kuten TV:tä, älypuhelinta, tablettia, e-kirjan lukulaitetta, tietokonetta tai pelikonsolia. Tietokoneilla työskentely ja opiskelu on eri asia ja sitä ei lueta tässä yhteydessä ruutuajaksi. Luonnollisesti tulee myös kiinnittää huomiota ergonomiaan, työtapoihin ja taukoihin omassa toimistotyössään, jotta pysyisi työkykyisenä ja työhyvinvointi toteutuisi.

Suomalaisten ruutuaika on kasvanut koko ajan enenemässä määrin ja tällä hetkellä se on tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 4,5 tuntia riippuen eri ikäluokista. Nuorilla ruutuaika on melkein 6 tuntia ja lapsilla melkein 4 tuntia. On selvää, että haitat kasvavat sitä mukaan, kun ruutuaika kasvaa. Toinen huomioitava tekijä on kuitenkin sisältö, johon on hyvä kiinnittää huomiota. On eri asia, jos pelaat haastavaa ja kehittävää strategista peliä, verrattuna nopeiden ”TikTok-roskavideoiden” katsomiseen. Mielestäni ruutuaikaa tulisi rajoittaa dramaattisesti varsinkin pienillä lapsilla ja some kieltää kokonaan alle 15-vuotiailta.

Keskimäärin miehet harrastavat enemmän digipelaamista ja naiset taas seuraavat sosiaalista mediaa. Se missä raja kulkee, vaihtelee tapauskohtaisesti. Digikäyttäjien kannattaa aloittaa viimeistään nyt oman ruutuaikansa seuranta esim. käyttämällä puhelimesta löytyviä apuohjelmia tai asetuksista löytyviä työkaluja. On toki joskus kausia itse kullakin jolloin esim. Netflixin tai muiden striimauspalveluiden sarjat, dokumentit ja elokuvat tuovat vaihtelua ja rentouttavia hetkiä vapaa-aikaan. Toisaalta tuhannet erilaiset ohjelmasarjat ovat petollisia, sillä nekin on rakennettu koukuttaviksi, jolloin automaattisiin sarjamaratoneihin on helppo sortua.

Teknisiä rajoituskeinoja

Onneksi monissa digilaitteissa on nykyisin tarjolla teknisiä apuohjelmia ja asetuksia digihyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Perheasetuksilla ja lapsilukoilla voi rajoittaa ja valvoa lasten älypuhelimen käyttöä. Ruutuaikalaskurit ja ajastimet löytyvät kaikista nykyisistä älypuhelimista. Lisäksi löytyy mm. keskittymisavustajia, älä häiritse tilan asetukset, huomioilmoitukset, nukkuma-aikamoodit, yövalo jne. Tämän lisäksi käyttäjä voi säätää kaikkien sovelluksien ilmoitukset ja estot halutulla tavalla. Näihin kannattaa tutustua.

Ohessa pelituki.fi sivuilta ko. aiheeseen liittyvä opas työntekijälle ja muistilista lisättynä muutamalla omalla huomiolla. Sen avulla voi lähteä miettimään omaa älypuhelinorjuuden tilaa ja mitä voisi tehdä oman digihyvinvoinnin kohentamiseksi.