Päivittäinen helvettimme olemme me itse. Valvomme lakkaamatta vailla levon mahdollisuutta, kulauttelemme dopamiinia. Digielämäämme jäsentävät alituinen hälytystila, passiivisuutemme hyväksikäyttö, narsismimme imarteleminen ja tulossa olevasta kertovien tiedotusten valta. Tahdoimme valinnanvapautta, informaation ja signaalien huimaavaa hallitsemista, mutta meitä vainoaakin todellinen riippuvuus. Vapautuksen välineet, joiden ei Googlen historiallisen iskulauseen mukaan ”pitänyt tehdä mitään pahaa”, ovat kehittäneet tekniikoita, jotka ovat ajaneet meidät taantumisen tielle, eivätkä päästä meitä pois ilman eron tuskaa. ”Emme tahtoneet tätä”, väittävät eräät yritysten johtajista. Tosiseikat sanovat toista.”

Kuvituskuva, jossa käsi kohoaa somenappuloiden keskeltä kuin hukkuvan käsi.

Yllä oleva teksti on suora lainaus journalisti Bruno Patinon kirjasta Levottomat (v. 2020, s. 30). Se käsittelee nykyistä huomiotaloutta ja somen ylivaltaa.

Meillä on ollut tapana ajoittain muistutella tietoturvan ja -suojan tärkeydestä. Jätämme tietoturvan hetkeksi hiukan sivummalle, mutta emme unohda sitä tässäkään, koska sepä liittyy aina kaikkeen. Teema ylitse muiden tällä hetkellä lienee digihyvinvointiin liittyvät seikat ja digilaitteiden käytöstä aiheutuvat haitat käyttäjille. Siihen tulisi kiinnittää huomiota ennen kuin on myöhäistä. Joidenkin ikäluokkien kohdalla saatamme olla myöhässä. Vaaravyöhykkeessä ovat etenkin kasvuiässä olevat lapset ja nuoret.

Vanhemmilla ja oppilaitoksilla on vastuu lasten ja nuorten ohjaamisessa oikeisiin ja digihyvinvointia tukeviin käyttötapoihin digilaitteiden kanssa. Toisaalta olen vakuuttunut siitä, että nämä digitalisaation ja digilaitteiden hallitsemattomasta ylikäytöstä johtuvat ongelmat ja haitat koskettavat myös aikuisväestöä. Sana digipahoinvointi ei ole virallinen termi, mutta mielestäni se kuvaa kuitenkin melko hyvin mitalin pimeää puolta.

Mitä digihyvinvointi tarkoittaa?

Digihyvinvointi on sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia digitaalisten laitteiden ja palveluiden sisältämässä arjessa (kuva 1).

Kuva 1. (Digi)hyvinvoinnin ulottuvuudet

Kyse on hyvin monitasoisesta ilmiöstä, johon liittyy sekä yksilötaso, että sosiokulttuurinen ulottuvuus (kuva 2).

Kuva 2. Figihyvinvoinnin monitasoisuus

Kuvalähde:https://digierko.fi/2021/04/27/pidathan-huolta-digihyvinvoinnistasi/

Digihyvinvoinnissa on kyse tasapainoisesta median käytöstä ja ajanhallinnasta. Digihyvinvoivan ihmisen median käyttö ei näivetä ihmissuhteita tai vie aikaa elämän muilta tärkeiltä asioilta ja omilta tavoitteilta.

Digihyvinvointi perustuu teknologiseen osaamiseen ja digitaalisten ympäristöjen saatavuuteen, kriittiseen medialukutaitoon ja visuaalisen lukutaidon hallintaan. Näiden lisäksi digitaalinen turvallisuus ja sosiaaliset taidot verkkoympäristössä, strategiset taidot, kuten itseilmaisu sekä yleinen elämänhallinta, fyysinen hyvinvointi ja metakognitiiviset taidot ovat osa digihyvinvointia. (Hämäläinen ym. 2021, 8.(Opinnäytetyö 2023, Lindfors & Tukia (theseus.fi))

Digihyvinvointiin liittyy paljon eri asioita ja vaadittavia perustaitoja, jotka käyttäjän pitäisi omata ja ymmärtää.

Oheisessa listassa on joitakin näkökulmia ja tarvittavia taitoja digihyvinvointiin liittyen.

  • Tekniset käyttötaidot
  • Tietoturvaosaaminen
  • Mediataito ja medialukutaito
  • Terveydenlukutaito
  • Osallisuus (digiosallisuus)
  • Ergonomia
  • Fyysinen ja psyykkinen terveys
  • Aivojen hyvinvointi
  • Ajanhallinta ja itsesäätely
  • Sosiaaliset taidot
  • Vuorovaikutustaidot
  • Itseilmaisu ja luovuus
  • Tunnetaidot
  • Ihmissuhteet
  • Sometaidot
  • Pelaaminen
  • Lepo ja uni
  • Rentoutuminen
  • Digihyvinvointia tukevien laitteiden ja sovelluksien käyttö

Mitä digipahoinvointi sitten tarkoittaa?

Digipahoinvoinnilla tarkoitan digitaalisten laitteiden ja sovellusten (etenkin somen) käytöstä aiheutuvia haittoja käyttäjälle. Haittoja syntyy mm. digilaitteiden ja sovelluksien hallitsemattomasta ja tiedostamattomasta ylikäytöstä sekä vääristävistä ja haitallisista median sisällöistä. Emme oikeastaan vielä edes tiedä mihin kaikki johtaa tulevaisuudessa. Olemme tällä hetkellä universaalissa koelaboratoriossa. Ohessa lista joistakin digitaalisen ympäristön ja median käyttäjälleen aiheuttamista haitoista ja vaikutuksista.

Yhtenä pahimpana ongelmana pidän somen aiheuttamia vakavia mielenterveysongelmia varsinkin lapsille ja nuorille, kuten esim. ahdistussyndrooma, profiiliskitsofrenia, atasagorafobia, synkistyminen ja jopa itsemurhat, jotka aiheutuvat mm. kiusaamisesta. Nuorille hyvin paljon ahdistusta, masennusta ja huonoa itsetuntoa aiheuttaa somessa valloillaan oleva vääristynyt kuva täydellisistä ihmisistä ja heidän upeista päivityksistä some-tileillään. Nuoret vertaavat omaa ”tavallista” elämäänsä toisten kiiltokuvamaisiin ja menestyksellisiin edesottamuksiin sekä paljon tykkäyksiä saaviin kaverien postauksiin ja selfieihin. Tosi raskasta aikaa nuorisolle – onneksi itse en elänyt nuoruuttani some-aikakaudella.

Digivempaimet miljoonine sovelluksineen aiheuttavat myös neuropsykologisia häiriöitä käyttäjissään, mm. tarkkaavuushäiriöitä ja keskittymisvaikeuksia (ADT). Nykyäänhän nämä ko. diagnoosit ovat olleet nousussa rajusti. Olen kuullut myös puhuttavan lapsista, joille on kehittynyt ns. ”heinäsirkkamieli” eli jatkuva hyppiminen asiasta toiseen keskittymättä mihinkään. Lisäksi työmuisti on kovilla ja kärsii ylikuormituksesta, jolloin syvällinen oppiminen vaikeutuu tai saattaa jopa kokonaan estyä. Olemme ikään kuin jatkuvasti keskittyneessä hajamielisyyden tilassa. Mitenköhän tällainen vaikuttaa aivojen kehitykseen?

  • Aikarosvous, ylikäyttö
  • Informaatiotulva
  • Viestinnän ylikuormitus, uupumus
  • Jatkuvat keskeytykset
  • Epälineaarinen sisältöjen käyttö
  • Multitaskaaminen
  • Impulsiivisuus
  • Heinäsirkkamieli
  • Keskittymiskyvyn hajoaminen
  • Muistin heikkeneminen
  • Ergonomiset haitat
  • Somen koukuttavat ja vääristävät algoritmit
  • Empatiakyvyttömyys
  • Valheellinen ja vääristynyt tieto
  • Haitallinen sisältö
  • Digitaalinen väkivalta (luen tähän myös esim. nettikiusaamisen, oma tulkinta)
  • Kyberrikollisuus
  • Unen häiriintyminen
  • Liikunnan vähentyminen
  • Huonot ravintotottumukset
  • Sosiaalisten suhteiden vähentyminen
  • Syrjäytyminen, erakoituminen, radikalisoituminen
  • Somen aiheuttama ahdistus ja mielenterveysongelmat

Internet- ja somejätit

Pahin ”helvetinkone” lienee juuri aina mukana kulkeva ja orjuuttava älypuhelin. Se varastaa leijonan osan päivän kierrosta. Se on pois kaikesta muusta, kenties tärkeämmästä elämän osa-alueesta. Olemme miltei kaikki jääneet suurten teknologiajättien huolella suunnittelemien ja rakentamien algoritmien ja koukuttavien sovelluksien pauloihin. Datakapitalistit hallitsevat digimaailmaa ja ihmisiä. Itseoppivat algoritmit pyörittävät maailmaa ja orjuuttavat meidät digilaitteisiin ja someen.

Virtuaalinen maailma imaisee meidät pois todellisesta fyysisestä maailmasta vääristyneeseen ja valheelliseen virtuaalitodellisuuteen. Tämä huomiotalouteen perustuva kustannuslogiikka ja käyttäjien kaupallistaminen on pitkälti aiheuttanut maailmanlaajuisen digipahoinvoinnin. Se uhkaa periaatteessa koko digi-ihmiskuntaa ja sen hyvinvointia. Ja mitä sitten jatkuvasti kehittyvä tekoäly tulee tekemään, sitä emme vielä tiedä. Jopa eri internet- ja teknologiajättien perustajat ja työntekijät estävät omien lastensa pääsyn somealustoilleen, koska tietävät niiden toimintalogiikan ja sen tuhoisan vaikutuksen.

Voimmeko kuitenkin tehdä asialle jotain? 

Lyhyt vastaus: kyllä voimme! Siitä lisää seuraavassa osassa.