Osallisuus ei tarkoita vain osallistumista valmiiksi suunniteltuun toimintaan. Tavoitteenamme Niemikotisäätiössä on, että palvelunkäyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan arkeensa, säätiön toimintaan ja palvelujen kehittämiseen – sekä tuoda oma kokemuksensa ja osaamisensa muiden käyttöön.
Ajatus liittyy vahvasti toipumisorientaatioon. Sen lähtökohtana on ihminen omine tavoitteineen, voimavaroineen ja kokemuksineen. Ammatillisen tiedon rinnalla tarvitaan tietoa siitä, miltä palvelut, kuntoutuminen ja tavallinen arki näyttävät niitä käyttävän ihmisen näkökulmasta.
Niemikotisäätiössä tätä näkökulmaa tuodaan esiin monella tavalla: kokemusasiantuntijatoiminnassa, vertaistoiminnassa, palvelujen kehittämisessä sekä viestinnässä.
Kokemuksesta asiantuntijuudeksi
Niemikotisäätiö on kouluttanut kokemusasiantuntijoita jo yli kymmenen vuoden ajan. Koulutuksen valmistelu käynnistyi vuonna 2015, ja kymmenes vuosikurssi valmistui syksyllä 2025.
Koulutus on nykyisin noin 60 tunnin kokonaisuus, joka kestää yhdeksän kuukautta. Siinä käsitellään muun muassa kokemusasiantuntijuutta, osallisuutta, toipumisorientaatiota, oman tarinan jäsentämistä ja kertomista, työnohjausta, verkostoitumista sekä oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamista.
Koulutuksen käyneet ”koket” voivat toimia säätiössä monenlaisissa tehtävissä. He osallistuvat työryhmiin ja toiminnan kehittämiseen, toimivat kokemuskouluttajina, vertaisohjaajina ja -tukena sekä asiantuntijoina erilaisissa tilaisuuksissa.
Kiinnostus koulutusta kohtaan on kasvanut viime vuosina. Se kertoo osaltaan siitä, että omalle kokemukselle halutaan löytää merkitystä myös muiden tukemisessa ja toiminnan kehittämisessä.
Oma opas kokemusasiantuntijoille
Kokemusasiantuntija Aino S. on tehnyt Niemikotisäätiölle oman Kokemusasiantuntijan oppaan. Se on tarkoitettu sekä mielenterveyspalvelujen kokemusasiantuntijoille että työntekijöille.
Oppaassa käsitellään kokemusasiantuntijuuden perusteiden lisäksi muun muassa eettisiä periaatteita, toipumisorientaatiota, kuntoutujan kohtaamista, omaa jaksamista, stressin tunnistamista ja lievittämistä sekä käytännön vinkkejä kokemusasiantuntijana toimimiseen.
Opas on samalla hyvä esimerkki siitä, mitä kokemustiedon tuominen ammatillisen tiedon rinnalle voi käytännössä tarkoittaa: kokemusasiantuntija ei ole vain toiminnan kohde tai kommentoija, vaan myös tiedon tuottaja.
Tutustu Kokemusasiantuntijan oppaaseen
Vertaistuki on kulkenut mukana jo pitkään
Kokemusasiantuntijuuden rinnalla vertaistoiminnalla on Niemikotisäätiössä pitkät perinteet. Hyvä esimerkki on Haagan toimintatalossa toimiva palvelunkäyttäjien oma Vernetti-mielenterveysyhdistys, joka täytti vuonna 2025 jo 20 vuotta. Yhdistyksen toiminnan ytimessä ovat olleet vertaistuki, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen.
Vernetistä ja Niemikotisäätiön kokemusasiantuntijatoiminnasta kerrottiin syyskuussa myös kansainväliselle yleisölle European Conference on Mental Health -konferenssissa Prahassa. Vertaisohjaaja ja kokemusasiantuntija Kaisa Talvinen sekä kokemuskoordinaattori Sirpa Sinisalo esittelivät toimintaa otsikolla Mental health support society “Vernetti” – 20 years of peer power in Helsinki, Finland.
Esiintyminen kansainvälisessä konferenssissa jännitti etukäteen, mutta kokemuksesta jäi vahva onnistumisen tunne. Esitys herätti kiinnostusta, sai myönteistä palautetta ja toi palvelunkäyttäjän oman äänen ammattilaisista koostuneen kansainvälisen yleisön kuultavaksi.
Se on oikeastaan osallisuutta hyvin konkreettisessa muodossa: omasta kokemuksesta kertomista ei tehdä vain oman yhteisön sisällä, vaan kokemustieto voi kulkea myös koulutuksiin, työryhmiin ja kansainvälisiin asiantuntijatapaamisiin.
Lue lisää Vernetin ja kokemusasiantuntijatoiminnan esittäytymisestä Prahassa
Vertaisuus kuuluu myös arkeen
Vertaisuus ei kuitenkaan tarkoita vain koulutettuja kokemusasiantuntijoita tai yksittäisiä esiintymisiä. Se on osa monen yksikön tavallista toimintaa. Esimerkiksi Haagan toimintatalossa suuri osa ryhmistä on koulutettujen vertaisohjaajien vetämiä, ja vertaisohjaajille sekä kokemusasiantuntijoille tarjotaan myös työnohjausta, lisäkoulutusta ja virkistystä. Vertaistuella ja vertaisohjaajilla on tärkeä rooli myös esimerkiksi Mieli Töihin -valmennuksen ja Kulttuuripaja Elviksen toiminnassa.
Vertaisuudessa olennaista on mahdollisuus kohdata ihminen, jolla on omakohtaista kokemusta samankaltaisista elämäntilanteista. Ammatillinen tuki ja kokemukseen perustuva tuki eivät korvaa vaan parhaimmillaan täydentävät toisiaan.
Yhteiskehittämisessä palveluja rakennetaan yhdessä
Osallisuus näkyy Niemikotisäätiössä myös yhteiskehittämisenä, jossa palvelunkäyttäjien kokemuksia, näkemyksiä ja ideoita hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä.
Esimerkiksi Valtti Valmennuksessa yhteiskehittäminen on aktiivinen osa toimintaa. Palvelunkäyttäjien kanssa pohditaan yhdessä, miten toimintaa ja palveluja voidaan kehittää paremmin tarpeita vastaaviksi. Yhteiskehittämisen lähtökohtana on, että palvelua käyttävällä ihmisellä on sellaista käytännön kokemukseen perustuvaa tietoa, jota ei voida korvata pelkästään ammatillisella näkökulmalla.
Toinen tärkeä yhteiskehittämisen paikka Niemikotisäätiössä on yhteistyöryhmä, YTR. Se tarjoaa rakenteen, jossa ammattilaisten ja hallinnon edustajien lisäksi palvelunkäyttäjien näkemykset tuodaan mukaan koko säätiötä koskevaan keskusteluun ja kehittämiseen. Näin osallistuminen ei rajoitu omaan yksikköön, vaan palvelunkäyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa myös laajemmin säätiön toimintaan.
Palvelunkäyttäjän ääni kuuluu myös viestinnässä
Viime vuosina palvelunkäyttäjien omaa ääntä on haluttu tuoda entistä enemmän esille myös Niemikotisäätiön viestinnässä. Tärkeää on, ettei ihmisistä ainoastaan kerrota, vaan heillä on mahdollisuus kertoa itse, tehdä sisältöjä ja valita, mitkä asiat ovat kertomisen arvoisia.
Hyvä esimerkki tästä on Haagan Haiku, Haagan toimintatalon palvelunkäyttäjien oma lehti. Lehteä tehdään yhdessä lehtiryhmässä: osallistujat suunnittelevat sisältöjä, kirjoittavat ja oikolukevat tekstejä sekä osallistuvat kuvien, teemojen ja lehden visuaalisen ilmeen valintaan. Tekijöillä on erilaisia rooleja omien kiinnostuksenkohteidensa ja vahvuuksiensa mukaan. Viimeisin Haiku kasvoi jo noin 60-sivuiseksi julkaisuksi.
Haikun tekeminen on samalla paljon muutakin kuin viestintää. Siinä voi oppia ja käyttää kirjoittamisen, valokuvauksen, kuvittamisen, ideoinnin ja julkaisun tekemisen taitoja – ja nähdä oman työnsä konkreettisesti valmiissa lehdessä. Haiku onkin hyvä esimerkki osallisuudesta, jossa palvelunkäyttäjät eivät ole valmiin toiminnan vastaanottajia vaan sen tekijöitä.
Tutustu Haagan Haikuun ja sen tekijöihin
Hyvä mieli -asiakaslehdessämme julkaistaan niin ikään palvelunkäyttäjien tekstejä, kuvia ja kokemuksia. Varjoista valoon -blogissa kirjoittajat voivat käsitellä mielenterveyttä, toipumista ja elämää omista lähtökohdistaan, ja Niilo.me-yhteisöpalvelu tarjoaa mahdollisuuden turvalliseen yhteydenpitoon, keskusteluun ja yhteisölliseen toimintaan verkossa.
Osallisuus on lopulta myös yhdenvertaisuuskysymys
Palvelunkäyttäjän kokemustiedon pitää voida olla mukana siellä, missä häntä koskevaa toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan.
Se ei tarkoita sitä, että jokaisen pitäisi haluta esiintyä, osallistua työryhmään tai ryhtyä kokemusasiantuntijaksi. Osallisuuteen kuuluu myös oikeus valita itse, miten paljon ja millä tavalla haluaa osallistua.
Niemikotisäätiössä vuosien aikana rakentuneet kokemusasiantuntijakoulutus, vertaisohjaajatoiminta, Vernetti, palvelunkäyttäjien omat julkaisut ja digitaaliset yhteisöt ovat erilaisia tapoja toteuttaa samaa periaatetta: palvelunkäyttäjällä on oma ääni ja näkemys, omaa tietoa ja osaamista – ja niille pitää olla tilaa.
