Niemikotisäätiöllä vieraili Tokion yliopistossa terveystieteitä opiskeleva Yusuke Tanaka. Tanaka oli ottanut säätiöön yhteyttä jo heinäkuun alussa toiveenaan päästä tutustumaan suomalaiseen avohoitoon sekä Niemikotisäätiön asumiskuntoutukseen. Vierailun tarkoitus oli hakea taustatietoa työn alla olevaa tutkimusta varten.
Tapaaminen järjestettiin sateisena tiistaiaamuna hallinnon tiloissa Pasilankadulla. Harmaasta säästä huolimatta ovesta sisään asteli hymyileväinen ja ystävällinen vieraamme. Paikan päällä hänet tapasivat vastaavat ohjaajat Satu Rintala ja Joni Karlsson. Tarjolla oli lohitäytteisiä voileipiä sekä kuumaa teetä ja kahvia.
Matkansa aikana Tanaka oli tutustunut suomalaisiin mielenterveyspalveluihin ja vieraillut Tampereen ja Helsingin yliopistoissa sekä Tampereella Mielen ry:ssä.
”Halusin, että matkani toimii kokonaisvaltaisena oppimiskokemuksena”, Tanaka kuvailee, ”opin, että suomalainen sosiaalihuolto on monilla tavoin hyvin rakennettu.”
Suomalainen avohoito kiinnostaa
Tanakan tutkielman teemana toimii mielenterveyden hoidon siirtymä sairaaloista avohoitoon. Tähän siirtymään juontavat myös Niemikotisäätiön juuret, ja se oli noussut esiin taustatutkimusta tehdessä.
”Etsin organisaatioita, jotka tarjoavat mielenterveyspalveluita Helsingissä. Huomasin, että Niemikotisäätiöllä on merkittävä rooli kattavien asumis- ja kuntoutumispalveluiden tarjoajana”, Tanaka selittää.
Tapaamisen aikana keskusteltiin laajasti Niemikotisäätiön kuntoutustoiminnasta, yhteisöllisestä asumisesta sekä toipumisorientaatiosta.
”Säätiöllä kuntouttaminen ei tarkoita vain elämää ilman sairautta, se tarkoittaa myös voimaannuttamista merkityksellisen ja toiveikkaan elämän rakentamiseen”, Tanaka kuvailee.
Säätiön toiminnassa hän arvosti erityisesti asiakkaiden oman valinnanvapauden sekä yksilöllisten tarpeiden kunnioittamista: ”Sillä varmistetaan, että palveluita kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa, jolloin tuki on osallistavaa ja kunnioittavaa”.
Kulttuurisia yhtymäkohtia ja ammatillista tiedonjakoa
Vierailun aikana löydettiin japanilaisia vaikutteita myös Niemikotisäätiön toiminnasta. Näitä olivat esimerkiksi japanilaisen runomitan mukaan nimetty ”Haiku”-lehti, puutarhat ja Skarpin japanilaiset Koi-kalat. Tanaka kertoi nauttineensa Suomessa taas saunomisesta, kahvista sekä herkullisista lohiruoista.
Ammatillisessa mielessä eroavaisuuksia kuitenkin löytyi. Tanaka näkee, että Japanissa mielenterveyden hoito on sairaalapainotteista, jossa kliininen ja akuutti apu on saatavilla matalalla kynnyksellä. Suomessa painotetaan taas kolmannen sektorin järjestämää avohoitoa.
Mitä suomalaiset ja japanilaiset voisivat sitten oppia toisiltaan?
”Japanissa voisimme oppia paljon Suomen vahvasta kolmannen sektorin verkostosta, joka tarjoaa jatkuvaa, matalan kynnyksen asumis- ja vertaistukea”, Tanaka pohtii. ”Toisaalta Japanin laaja sairaalaverkosto voisi tarjota tietoa välittömien turvaverkkojen vahvistamisesta akuuteissa tilanteissa”, hän jatkaa.
Lopputuloksena inspiroiva vierailu
Pasilankadulta Tanaka sai matkaansa rutkasti tietoa ja säätiön esitteitä. Tapaamisen hyödyt olivat molemminpuolisia. Kokemusten vaihtaminen ja kulttuurienväliset kohtaamiset inspiroivat ja tuovat esiin uusia näkökulmia. Tanaka jätti säätiön väelle myös tuliaisiksi herkullisia ”Tokyo Banana”- kakkuja.
Niemikotisäätiö kiittää vierailusta ja toivottaa Tanakalle menestystä opintoihin!
