Niemikotisäätiön päivätoiminta järjesti toukokuun alussa ensimmäisen talkooleirin Iitin Kesäharjussa – ja tunnelma oli heti alusta asti innostunut ja tekemisen täyteinen. Päivätoiminnan prosessivastaava Heidi Tervosen mukaan leiriläiset tarttuivat toimeen jo ensimmäisten minuuttien aikana.
Talkooleiri järjestettiin maanantaista perjantaihin, ja päivät täyttyivät monenlaisista tehtävistä. Työlistalle kertyi muun muassa halkojen keräämistä ja pinoamista, rappusten kunnostusta, maalausta, työvälineiden huoltoa sekä uuden nuotiopaikan rakentamista.
Työt tehtiin yhdessä, mutta jokainen sai osallistua omien voimavarojensa ja kiinnostuksensa mukaan.
– Oli erityyppisiä hommia, joten jokaiselle löytyi varmasti jotakin mielekästä tekemistä. Ja vaikka välillä väsytti, pienellä tsemppauksella moni huomasi ylittävänsä itsensä. Siinä nousi samalla kunto ja tuli onnistumisen kokemuksia, Tervonen kertoo.
Leiripäivät alkoivat aamuisin kehon herättelyllä ja aamupalalla. Talkoot käynnistyivät puoli kymmeneltä ja jatkuivat pitkälle iltapäivään – usein vielä päiväkahvien jälkeenkin.
– Iltaohjelmia ei juuri enää jaksettu järjestää, kun kaikki olivat tehneet niin paljon päivän aikana, Tervonen sanoo.
Yksi leirin näkyvimmistä saavutuksista oli uusi esteetön nuotiopaikka, joka rakennettiin vanhan kasvihuoneen paikalle. Idea syntyi päivätoiminnan ohjaajien toiveesta saada paikka, jossa ihmiset voisivat kokoontua tulen ympärille yhdessä.
– Tuli on jotenkin ikiaikainen elementti. Haluttiin paikka, jossa voisi kokoontua ympyrään yhdessä. Se tuntui voimauttavalta ajatukselta, Tervonen kuvailee.
Nuotiopaikan rakentamisesta syntyi myös leirin ehkä hauskin muisto. Yksi erityisen innokas leiriläinen oli ehtinyt kasata tiilistä nuotiopaikan omin päin ennen yhteistä rakennushetkeä.
– Kun laskin tiilet, huomasin että jokaisesta kerroksesta puuttui yksi tiili. Hän sanoi, että ne olivat “varatiiliä”. Lopulta rakennettiin nuotiopaikka kuitenkin yhdessä uudestaan – eli se tuli tehtyä kahteen kertaan, Tervonen kertoo nauraen.
Talkooleirin aikana syntyi paljon myös spontaania oma-aloitteisuutta. Yksi leiriläisistä toivoi penkkiä päärakennuksen taakse järvimaiseman äärelle. Pian joukko osallistujia oli jo kiristämässä penkkien ruuveja ja kantamassa penkkejä paikoilleen. Samalla tuli huollettua kaikki Kesäharjun ulkopenkit.
– Sellaista oma-aloitteisuutta oli todella paljon. Se oli hienoa nähdä, Tervonen sanoo.
Kesäharjulla on pitkä yhteinen historia Niemikotisäätiön toiminnassa, ja alueen kunnostamiseen on osallistuttu talkoovoimin jo vuosikymmeniä sitten. Varsinaista talkooleiriä ei kuitenkaan ole järjestetty.
– Tämä oli ensimmäinen ainakin 30 vuoteen. Ja kyllä huomasi, miten merkityksellistä yhteinen tekeminen ihmisille oli, Tervonen kertoo.
Vaikka paljon saatiin aikaan, jäi tekemistä myös tuleville leireille.
– Hommaa jäi vielä muillekin, Tervonen toteaa hymyillen.
