Olemme kääntäneet uuden lehden elämässämme: vanha vuosi on mennyt ja uusi saapunut. Luopuminen on joskus haikeaa, eikä aina välttämätöntä. Kannattaa pitää kiinni siitä, mikä jo on testattu ja toimii, ja samalla päästää irti sellaisesta, joka kuormittaa tai uuvuttaa. Joskus riittää myös se, että jokin asia saa uuden muodon tai sitä tehdään hieman toisin kuin ennen.
Vanhassa vara parempi, sanoi vanha kansa. Näinkin se on, varsinkin silloin kun kyseessä on itselle hyödyllinen asia. ”Aloitanpa puhtaalta pöydältä”, saatamme ajatella, vaikka asioista poisoppiminen onkin rankkaa. Usein muutos ei kuitenkaan tarkoita kaiken uusimista, vaan pientä säätämistä ja toimivien asioiden vahvistamista. Itselle haastava tilanne voi syntyä toimimattomasta ihmissuhteesta irti rimpuilusta, tekemisen ja levon tasapainottelusta tai ei-rakentavan tavan muuttamisesta lempeämmäksi ja toimivammaksi.
Tammikuu on perinteisesti terveellisten elintapojen ja kunnonkohotuksen kuukausi. Hedelmiä ja kasviksia myydään suuria määriä ja salit täyttyvät kuntoilijoista. Haetaan muutosta elämään, johon on kuulunut runsaasti herkuttelua menneen juhlakauden aikana. Usein pienikin muutos riittää – kaikkea ei tarvitse poistaa, vaan tapoja voi myös muokata itselle sopivammiksi. Herkuttelullekin on paikkansa, kunhan se pysyy kohtuullisuuden rajoissa.
Uuteen vuoteen kuuluu yleensä lupauksen tekeminen. Olisi toivottavaa, että se olisi realistinen, sellainen joka aidosti olisi toteutettavissa. ”Viettäisin enemmän aikaa perheeni kanssa”, saattaa kiireinen vanhempi toivoa mielessään. ”Kunpa olisin ystävällisempi toisille ihmisille”, saattaa tuumia äreä, jo kyynistynyt ja uupunut ihminen. ”Toivoisin lisää aikaa itselle”, huokaa aina joustava läheinen. Joskus lupaus voi olla myös lupaus tehdä asioita hieman eri tavalla kuin ennen.
Mikä sinun elämässäsi kaipaisi tarkastelua ja pohdintaa? Poistaisitko jotain siihen nyt kuuluvaa, lisäisitkö jotain siitä puuttuvaa – vai muuttaisitko jotakin pienesti, mutta merkityksellisesti?
Rohkeaa vuotta 2026!
