Teksti, vinkit ja kuvat:
Kari Summanen
instagram.com/gerehikes
Luonto ei paranna kaikkea, mutta se voi antaa tilan hengittää ja auttaa jaksamaan arjessa.

Aamu Repovedellä
”Pieni aamu-usva järven pinnalla. Aurinko on juuri noussut, ilma on syyskuulle poikkeuksellisen lämmin. Juon kahvia yksin, vain luonto seurana. On hiljaista – vain tuuli ja lintujen äänet kantautuvat puiden lomasta. Aurinko lämmittää kasvoja. Luonto tuntuu menevän sisimpään asti.”
Olen Repoveden kansallispuistossa syyskuussa 2025. Retkeily on tullut tärkeäksi osaksi elämääni, ja Repoveden rauha muistuttaa minua siitä, miksi lähdin poluille alun perin.
Luonto ei arvostele. Siellä voi olla oma itsensä ja kulkea omaan tahtiin, ilman painetta tai suorittamista.
Luonto avuksi mielenterveyteen
Minulla on toistuva masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko ja paniikkihäiriö. Olen kokeillut erilaisia lääkityksiä, jotka ovat auttaneet jonkin verran, mutta eivät poistaneet ongelmia. Lopulta löysin luontoretkeilyn, joka on antanut minulle uudenlaista rauhaa ja tilaa hengittää.
Ensiaskeleet retkeilyn pariin
Retkeily ei alkanut suurista vaelluksista. Ensimmäiset kokemukseni liittyvät Inkoon Bjursin camping-alueeseen meren rannalla. Leirintäalue tarjosi turvallisen tavan olla ulkona ja yöpyä luonnon äärellä.
Myöhemmin löysin Nuuksion kansallispuiston, jonne pääsee kätevästi pääkaupunkiseudulta julkisilla. Lyhyet kävelyt ja telttayöt lähellä kotia auttoivat mieltä rauhoittumaan ja toivat retkeilyn osaksi arkea.
Uusia reittejä ja itseluottamusta
Kun rohkeuteni kasvoi, aloin tehdä useamman päivän vaelluksia eri puolille Suomea. Retkikohteiksi valikoituivat muun muassa Liesjärven, Repoveden, Petkeljärven ja Kolin kansallispuistot sekä Oulangan Karhunkierros (lyhennettynä).
Useamman päivän retket opettivat suunnittelua, kärsivällisyyttä ja omien rajojen kuuntelemista. Joskus etenin lyhyempiä matkoja ja lepäsin enemmän, ja se on täysin sallittua. Retkeily on tuonut elämääni uusia haasteita ja onnistumisen tunteita.
Luonto yhteisönä
Retkillä kohtaa usein muita kulkijoita. Metsässä ihmiset tervehtivät ja auttavat toisiaan spontaanisti. Olen saanut neuvoja, apua ja jopa kaasupatruunan ja ruokaa, ja vastaavasti itse olen auttanut muita tarpeen mukaan. Yhteisöllisyys syntyy luonnostaan, ilman pakkoa.
Myös kaupungissa ahdistuksen hetkinä ajatus luonnosta auttaa. Kuvittelen olevani retkellä, ympärilläni ystävälliset kulkijat – se auttaa yllättävän paljon.
Vinkkejä aloittelevalle retkeilijälle
Aloita lähellä: Lyhyt kävely tai päiväretki riittää.
Varusteet: Hyvät kengät ja säänmukaiset vaatteet riittävät alkuun. Kalliita varusteita ei tarvita heti. Hyvää ruokaa ja juomaa mukaan.
Sää ja turvallisuus: Tarkista säätiedot ja kerro reittisi jollekin. Pakkaa vettä, tulentekovälineet ja pieni ensiapupakkaus.
Useamman päivän retket: Rinkka, teltta, makuupussi, makuualusta, ruoanlaittovälineet, varavirta, kompassi ja kartat tekevät reissusta turvallisen ja mukavan.
Kartat ja sovellukset: Luontoon.fi ja retkikartta.fi ovat erinomaisia työkaluja. Komoot tarjoaa hyviä reittisuunnitelmia, osin maksullinen. Tietysti muitakin maksullisia palveluita on esim. Garmin. Itse käytän Maastokartat puhelinsovellusta, johon ostin vähän lisää ominaisuuksia.
Ajankohta: Varusteisiin soveltuva sää. Huonolla säällä ja sesonkien ulkopuolella retkeily on yleensä rauhallisempaa, jos omaa rauhaa haluaa.
Lopuksi
Luonto ei poistanut sairauksiani, mutta se on antanut minulle jotain korvaamatonta: tilan hengittää, mahdollisuuden rauhoittua ja hetkiä, jolloin olo helpottuu.
Retkeily ei ole kilpailu. Jokainen askel luonnossa on saavutus.

