Korjasimme jälleen satoa – tällä kertaa vuorossa oli spagettikurpitsoja ja syötäviä kukkia.

Syyskuun 12. päivä oli mukavan lämmin ja aurinkoinen. Aloitimme kaupunkiviljelyryhmän tarkastelemalla pellon reunan puita ja oppimalla vähän puiden tavoista kommunikoida toistensa kanssa. Sitten lähdimme pellolle korjaamaan satoa. Osa ryhmästä korjasi spagettikurpitsaa, jonka kypsyyden arviointi oli hieman haastavaa. Kypsä spagettikurpitsa on keltainen eikä siinä ole enää raa’an kurpitsan vihreää väriä, mutta monet isotkin kurpitsat olivat ikään kuin liukuvärjääntyneet kellertävän vaaleiksi väreiksi, joissa saattoi havaita hieman vihertävää sävyä.

Osa ryhmästä keräsi syötäviä kukkia rasioihin ravintoloille toimitettaviksi: ruiskukkia, orvokkeja, samettikukkia, krasseja ja kurkkuyrttejä. Pellolla keskusteltiin kukista ja opittiin niiden hyödyllisistä ominaisuuksista. Esimerkiksi kääpiösamettikukka on oiva luonnollinen ilmanraikastin ja pitää myös tehokkaasti tuhohyönteisiä loitolla. Keskustelimme myös kurpitsaresepteistä ja totesimme, että kaupunkiviljelyryhmä on kannustanut uusien reseptien kokeiluun!