https://www.youtube.com/watch?time_continue=27&v=qcvDKJ8kxeY

Kansalaisaloitteen avulla halutaan vaikuttaa lainsäätäjiin, jotta pitkäkestoisista mielenterveyden häiriöstä kärsivien ihmisten oikeudet toteutuisivat heidän tarvitsemiaan palveluita järjestettäessä. Näillä ihmisillä tulee olla oikeus olla mukana päätettäessä heidän elämäänsä keskeisesti vaikuttavista asioista, kuten asumisestaan ja osallistumisestaan päivä- tai työtoimintaan.

Kilpailuttamisen myötä ihmisistä on tullut kauppatavaraa

Viimeisten kymmenen vuoden aikana vakiintuneen kilpailuttamismenettelyn myötä pitkäkestoisista mielenterveyden häiriöistä kärsivistä ihmisistä on tullut kauppatavaraa, jolla ei ole osallisuutta eikä oikeuskeinoja itseään koskevien asioiden järjestämisessä. Kilpailutuksissa keskustelevat vain kunta ja palveluntuottajat. Mielenterveyden häiriöstä kärsiviä palveluiden käyttäjiä eikä heidän läheisiään kuulla mitenkään.

Kilpailutuksissa laadulla ei merkitystä, vaan hinta ratkaisee

Mielenterveyspalveluiden kilpailutukset ovat olleet valtaosaltaan puhtaasti hintakilpailuja. Kilpailuissa ovat parhaiten menestyneet ne palveluntuottajat, jotka ovat luvanneet tuottaa tarjouspyynnön mukaiset palvelut halvimmalla. Osa palveluntuottajista on jättänyt alle tuotantokustannusten hinnoiteltuja tarjouksia varmistaakseen sopimuksen omalle yritykselleen. Kilpailutuksissa on saattanut olla laatuosioita mukana, mutta hyvin pienellä painotuksella. Tosiasiassa laadulla ei ole ollut juuri merkitystä, koska edullisin hinta on ratkaisut palveluidentarjoajien valinnan. Kilpailutuksessa ei ole huomioitu hankittavien palveluiden vaikuttavuutta, jonka tulisi olla kaiken palvelutuotannon ydin.

Palveluiden kilpailuttamisessa ei ole järjestelmällisesti hyödynnetty asiantuntijoiden, palvelun käyttäjien, heidän omaistensa eikä palveluntuottajien asiantuntemusta.

Kehittäminen ei kannata

Erityisen ahtaalle hintakilpailutus on ajanut niitä palveluntuottajia, jotka ovat panostaneet henkilöstöönsä ja toimintansa laadun kehittämiseen. Toimintaa kehittämällä luodaan mielenterveyden häiriöistä kärsiville henkilöille entistä parempia osallisuuden ja kuntoutumisen mahdollisuuksia. Hintakilpailussa nämä palvelunkäyttäjien elämänlaadun parantamiseksi tähtäävät kehittämistoimenpiteet muuttuvat kustannuseriksi, joka heikentää palveluntuottajan asemaa pärjätä kilpailuissa.

Valvonta on ollut puutteellista

Kilpailutusten jälkeisen toiminnan viranomaisvalvonta on jäänyt resurssien vähäisyyden vuoksi puutteelliseksi. Kilpailutuksissa luvattuja asioita ei aina noudateta. Syntyneessä tilanteessa kilpailutuksessa luvattujen asioiden valvonta jää helposti mielenterveyden häiriöstä kärsivä henkilön ja hänen läheistensä kykyjen ja aktiivisuuden varaan.

Hankintalaki hyödyttää monikansallisia suuryrityksiä

Suomi päätti sisällyttää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut 1.3.2007 voimaan tulleeseen hankintalakiin. Tämä tarkoitti sitä, että kunnan tai kuntayhtymän tuli kilpailuttaa edellä mainitut palvelut, mikäli se ei itse niitä tuottanut. Tätä perusteltiin nais- ja pienyrittäjien sekä paikallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tukemisella.

Käytännössä hankintalaki on johtanut julkilausuttujen tavoitteidensa vastaiseen kehitykseen: pieniä ja paikallisia yrityksiä ryhtyivät ostamaan kansainvälisten pääomasijoittajien omistamat suuryritykset. Kansainväliset suuryritykset ovat löytäneet Suomessa avautuvat mittavat sosiaali- ja terveyshuollon markkinat. Markkinat näyttävät keskittyvän yhä voimakkaammin muutaman suuren monikansallisen palveluntuottajan jaettavaksi.

Mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten arki vaikeutuu

Kilpailuttamismenettelyyn seurauksena palveluntuottajat vaihtuvat usein. Tämä tarkoittaa mielenterveyden häiriöiden takia apua ja tukea tarvitsevien henkilöiden kohdalla heitä ymmärtävien ja tuntevien työntekijöiden menettämistä. Palveluntarjoajan vaihtuessa arjen ja kuntoutuksen rakentaminen on aloitettava alusta. Tällä voi olla kohtalokkaita seurauksia mielenterveyden ja toimintakyvyn heikentymisen kannalta ihmisille, joille arjen muutokset ovat usein erityisen haasteellisia ja joiden toimintakyky on jo muutenkin alentunut.

Kilpailuttaminen heikentää myös henkilökunnan asemaa

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa kilpailuttamismenettely on johtanut henkilöstömäärien vähentymiseen, työntekijöiden toimenkuvien pirstaloitumiseen ja heidän työnsä mielekkyysperustan murentumiseen.

EU-direktiivit eivät velvoita kilpailutuksiin

Kilpailuttaminen on suomalainen valinta, joka loukkaa pitkäkestoisista mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten oikeuksia. Näin ei tarvitsisi olla. Tässä asiassa voidaan toimia kuten muuallakin EU-maissa rajaamalla näiden ihmisten tarvitsemat välttämättömät palvelut kilpailutuksen ulkopuolelle.

Allekirjoita kansalaisaloite »