•  

     

Olemme mukana vaikuttamassa yhteiskunnan hyvinvointiin

Tutkimuksen taustaa

  • Pro gradu Itä-Suomen yliopistoon sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselle
  • Tutkimuskysymykset: mitä palveluntuottajat ymmärtävät vaikuttavuudella? (pääongelma)
  • Muina tutkimuskysymyksinä: ovatko tuotetut palvelut palveluntuottajien mielestä vaikuttavia? Millä mittareilla/menetelmillä he näitä tuotettujen palveluiden vaikuttavuutta arvioivat? (alaongelmat)
  • Lisäksi selvitetään asumispalveluita ostavien kuntien tekemää vaikuttavuuden seuranta
  • Aineistona Suomen sosiaalipsykiatristen yhteisöjen asumispalveluita tuottavien toiminnanjohtajien teemahaastattelut (11/12)
  • Näkökulma ”non-profit”, voittoa tavoittelemattoman palvelutuottajan näkökulma
  • Toteutus keväällä 2015

Palveluntuottajien käsityksiä toimintansa vaikuttavuudesta mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa

Suomen sosiaalipsykiatristen yhteisöjen keskusliiton koulutuspäivät Lahdessa 1.10.2015, Seppo Eronen

Miksi tutkia asumispalveluiden vaikuttavuutta?


Palveluiden tuottaminen ei voi olla itsessään päämäärä. Tulisi olla  näyttöä siitä, että palvelut tuottavat tavoiteltuja tai edes tavoitteen suuntaisia muutoksia. (Paasio 2003.) Palveluiden yhteiskunnallinen ja eettinen perusta on niiden vaikuttavuudessa, eli siinä että ihmiset tulevat palveluiden kautta autetuiksi (Emt, 2003).

Asumispalveluiden vaikuttavuutta on tutkittu vain vähän. Asumispalveluiden kilpailuttamisessa painottuu nykyisin hinta ja jossain määrin laatu, mutta missä on vaikuttavuus? Asiakasmäärät kasvussa, asiakkaiden määrä nelinkertaistunut 1998-2013 (8386 /2013). Myös asumispalveluiden kulut ovat jatkuvassa kasvussa - vuonna 2012 kuuden suurimman kaupungin kustannukset olivat 48 miljoonaa.

Valvova viranomainen ei aseta palveluntuottajille vaatimuksia palvelun vaikuttavuuden osalta (Ks. Valvira 2012).

 

Vaikuttavuudesta

Yksinkertaisimmillaan vaikuttavuus voidaan määritellä kyvyksi saada aikaan haluttuja vaikutuksia. Vaikuttavuus on nähty palveluiden, palveluprosessien tai kokonaisten palvelujärjestelmien kykynä saada aikaan haluttuja vaikutuksia (Hyttinen 2008, 8; Silvennoinen-Nuora 2010, 24). Vaikutus puolestaan pitää sisällään myös tarkoitettujen vaikutusten ohella myös haittavaikutukset. Haittavaikutukset ovat ei-toivottuja, haitallisiksi koettuja seuraamuksia, jotka syntyvät joidenkin hyödyllisten vaikutusten myötä.

Vaikuttavuus ja laatu

Vaikuttavuus ja laatu ovat eri asioita. Laatu viittaa ajallisesti välittömään palvelutapahtumaan. Vaikuttavuudesta voidaan sanoa jotakin vasta paljon myöhemmin (Lumijärvi 1994). Usein hyvä laatu on keskeisin edellytys hyvän vaikutuksen aikaansaamiselle. Kausaalisuhdetta laadun ja vaikutuksen välillä ei välttämättä kuitenkaan ole. Joissakin tilanteissa edes hyvä laatu ei johda tavoiteltuihin vaikutuksiin (Lumijärvi 1994). Käytännössä asiakastyytyväisyyskyselyt eivät siis varsinaisesti kerro toiminnan vaikuttavuudesta.

Vaikuttavuuden arviointi

Vaikuttavuuden arvioinnissa ydin on siinä, että tarkastellaan sitä, mikä vaikuttaa mihinkin, milloin, miten ja millä edellytyksillä. (ks. Dahler-Larsen 2005, 19–20.). Kyseessä on varsin yksityiskohtainen vaikuttavuuden prosessin analysointi.

Vaikuttavuutta on monenlaista

Kenen näkökulmasta asiaa katsotaan - asiakkaan, palveluntuottajan, palveluiden ostajan vai yhteiskunnan. Yhteistä eri näkökulmille on pyrkimys vastata siihen, että tehdäänkö oikeita asioita.

Vaikuttavuuden tyyppejä

  • Kustannus-vaikuttavuus / kustannus-hyöty
  • Asiakasvaikuttavuus. (asiakkaan subjektiiviset vaikutuskokemukset suhteessa odotuksiin palveluista ja niistä saatavista hyödyistä), saavatko palvelua kaikki ne asiakkaat joiden tulisi palvelua saada? Kohdentuuko palvelu oikein, eli saavatko palvelua, juuri ne asiakkaat joiden tulisi palvelua saada?
  • Tavoitevaikuttavuus. Missä määrin valitulla interventiolla esimerkiksi toiminnalla tai uudistuksella on päästy asetettuun tavoitteeseen? Vaikutuksia mitataan vertaamalla vallitsevaa asiantilaa siihen, miten asian pitäisi tavoitteen mukaisesti olla. Toiminta vaikuttavaa, kun valtaosa tavoitteista saavutettu.
  • Organisaation vaikuttavuuden lähtökohdaksi voidaan ottaa sen toiminta-ajatus. Toiminta-ajatus määrittelee sen, mitä palveluita tuotetaan ja mitä asiakkailla on oikeus vaatia. Erona tavoitevaikuttavuuteen on se, että toiminta-ajatus ei ole selkeästi aikamääritelty, vaan tältä osin epämääräinen.
  • Asiakas ja organisaatiotasojen jälkeen vaikuttavuutta voidaan tarkastella laajemmin koko yhteiskunnan tasolla. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta tarkastellaan mm. palveluiden käyttöä tai palvelutasoa kuvaavilla yleisillä tilastoilla, kuten sosiaali-indikaattoreilla ja palvelubarometreilla.

 

Tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Puolet haastatteluista palveluntuottajista koki asumispalveluidensa vaikuttavuuden tarkastelun vieraana ja epäselvänä asiana. Myös vaikuttavuuden mittaaminen koettiin vaikeana. Haastateltavien puheessa vaikuttavuus välillä sekoittui laatuun niin, että näiden kahden käsitteen välillä ei nähty eroa. Palveluntuottajien käsitys vaikuttavuudesta oli kuitenkin hyvin samankaltainen, vaikka vaikuttavuus koettiin vieraaksi asiaksi.

Palveluntuottajat näkivät asumispalveluidensa vaikuttavuudessa olevan kyse siitä, että kuntoutuja siirtyy vähemmän tuettuun itsenäisempään asumismuotoon. Toisaalta vaikuttavuus voi palveluntuottajien mukaan olla myös sitä, että kuntoutuja kykenee asumaan nykyisessä usein hyvinkin tuetussa asumismuodossa sairaalan ulkopuolella. Tämä on organisaatiovaikuttavuutta.

Asumispalveluidensa vaikuttavuutta synnyttäviksi tekijöiksi nimettiin erityisesti henkilökunnan ammattitaito, kuntoutujien osallistaminen asumisyksikön omaan ja ulkopuolisen toimintaan, asumisyksiköiden yhteisöllisyys ja sujuva yhteistyön kuntien kanssa.

Yhteistyössä kuntien kanssa on tärkeää, että kuntoutujia sijoittavilla sosiaalityöntekijöillä ja asumispalveluita tarjoavilla palveluntuottajilla on samanlainen käsitys asiakkaan tilanteesta, hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan ja jatkoasumismahdollisuuksistaan.

Vaikuttavuudessa on isot erot eri palveluntuottajien välillä. Samanlaisesta asumismuodosta lähti joidenkin palveluntuottajien asumispalveluissa itsenäisempään asumiseen vain muutama ja joissakin lähes puolet kuntoutujista vuoden aikana.

Eniten kuntoutujien siirtymistä itsenäisempään ja vähemmän tuettuun asumismuotoon tapahtui siellä missä:

  • Henkilökunnan työote oli hyvin kuntouttava
  • Asuminen alusta lähtien selkeästi rajatun määräaikaista
  • Yhteistyö palveluita ostavien kuntien kanssa selkeää
  • Kuntoutujien jatkoasumispaikat tiedossa

 

Asiakasvaikuttavuus, eli tässä yhteydessä kuntoutujien palveluntarpeen ja tarjottujen palveluiden kohtaaminen. Ovatko kuntoutujat oikeassa paikassa? Tämä pääsääntöisesti toteutuu. Osa kuntoutujista liian tuetuissa asumismuodoissa.

Asumispalveluissa esiintyy joitakin ei-toivottuja, haitallisiksi koettuja seuraamuksia. Ne syntyvät joidenkin tavoiteltujen sinänsä hyödyllisiksi koettujen vaikutusten myötä. Ne kiinnittävät kuntoutujaa siihen asumisyksikköön, josta hänen olisi tarkoitus irtautua kuntoutuessaan kohti vähemmän tuettua itsenäistä asumismuotoa esim. asumisyhteisö  kantakaupungissa loistavalla sijainnilla, yhteisö, josta kuntoutuja ei halua luopua.

Tavoitevaikuttavuus; yksikkötasolla ei ole tietoa siitä, kuinka monen asiakkaan kohdalla sovitut kuntoutustavoitteet ovat toteutuneet. Ei faktaa eikä oikein edes arviotakaan.

Onko kuntoutussuunnitelmien tavoitteilla kytkös asiakkaan muuttamiseen eteenpäin? Tutkimuksessa tämä asia kyseenalaistui. Tehdäänkö suunnitelmia tavan vuoksi, mutta ne eivät käytännössä ohjaa toimintaa?

Kustannus-vaikuttavuus ja kustannus-hyöty; vaikuttavuutta ei juuri mietitä taloudellisessa mielessä.

Käsitys asumispalveluidensa yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta jakoi palveluntuottajat kahteen ryhmään. Osa palveluntuottajista koki yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tarkastelun vieraana. Osa käsitti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden niin, että asumispalvelut tukevat kuntoutujien osallistumista ja integroitumista ympäröivään yhteiskuntaan tasa-arvoisina kansalaisina.

Vaikuttavuutta tarkastellaan ensisijaisesti asiakkaan hetkellisen tilanteen näkökulmasta. Ei kuntoutustavoitteiden saavuttamisen, talouden tai yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta.

Vaikuttavuuden mittarit olivat monenlaisia. Palveluntuottajat nimesivät mittareiksi kuntoutujille suunnatut asiakastyytyväisyyskyselyt ja toimintakykymittarit, kuten RAI Mental Health:in. Yhteinen yleisesti hyväksytty mittari puuttuu. Olisiko sille tarvetta jatkossa?

 

Vaikuttavuuden seuranta ostajan taholta

Palveluita ostavat kunnat seuraavat asumispalveluiden vaikuttavuuden arviointia hyvin kirjavasti. Osa kunnista on määritelty asumisen kestoaika, jonka jälkeen kuntoutujan on tarkoitus  itsenäisempään asumismuotoon.  Toisessa ääripäässä ovat kunnat, jotka eivät kysele ostamiensa asumispalveluiden perään. Näille kunnille toimitettavissa vuosittaisissa toimintakertomuksissa ei palveluntuottajien mukaan myöskään raportoida asumispalveluiden vaikuttavuudesta.

Kuntien tekemä vaikuttavuuden seuranta lisääntynee  jatkossa, jos vaikuttavuudesta tulee laajemmin yksi kilpailutuksen avainkriteereistä hinnan ja laadun lisäksi.